Rakkaus ei lopu siihen, että joku pettää.
Se loppuu siihen, että et ole kiinnostunut, mitä toisen päässä oikeasti liikkuu.
Ero ei ala riidasta, vaan hiljaisuudesta, joka syntyy, kun kumpikaan ei enää kysy mitään.
Kun lakkaat kysymästä, lakkaat näkemästä
Suhteen suurin virhe on kuvitella, että toinen pysyy aina samana.
Että kerran opittu ihminen on pysyvästi “hallussa”.
Valitettava totuus on, että kukaan ei pysy paikallaan ikuisesti.
Ja jos et enää kysy, mitä toisella on mielessä, putoat kyydistä.
Kysymys 1: Mikä on tärkeintä kumppanillesi juuri nyt?
Ei mitään “hän arvostaa perhettä” -tyyppistä höttöä.
Vaan mitä tällä hetkellä oikeasti tapahtuu hänen elämässään?
Mikä pitää hänet hereillä, mikä saa hymyilemään, mitä hän pelkää?
Jos et osaa vastata tähän kysymykseen, et ehkä tunne häntä enää.
Rakkaus on jatkuvaa päivitystä, ei automaatiota
Hyvillä pareilla ei ole taianomaista yhteyttä, joka syntyy sattumalta.
He vain pysyvät uteliaina toisistaan, silloinkin kun ei jaksaisi.
Se, joka kysyy, pysyy kartalla. Se, joka olettaa, eksyy.
Kysymys 2: Mikä tekee hänet haavoittuvaksi?
Toisen tunteminen ei tarkoita pelkkää hauskojen puolien näkemistä.
Se tarkoittaa myös sitä, että tiedät, mitkä ovat herkkiä paikkoja ja osaat olla rikkomatta toista.
Hyvä kumppani tietää, mikä on toisen arka paikka, oli se sitten menneisyydessä tapahtunut hylkääminen, rahalliset haasteet tai epäonnistumisen pelko, ja osaa kunnioittaa sekä tukea toista haastavissa hetkissä.
Toisen heikkouksien tunteminen on rakkautta
Hyvä kumppani tietää, missä tilanteissa toinen on herkillä, ja osaa olla tukena.
Se ei tarkoita, että kumppanin tarvitsisi toimia pelastajana vaan sitä, että on paikalla, kun toisella on haastavampi hetki.
Rakkautta mitataan eniten silloin, kun elämässä tulee eteen haasteita.
Lähde: Psychology Today