
Somea selatessa tutustuminen tapahtuu huomaamatta. Tiedät lempi-influensserisi koiran nimen, aamurutiinit ja sen, milloin hänellä oli viimeksi huono päivä. Hän kertoo tarinoita meille, ja sinusta tuntuu kuin olisit mukana.
Mutta hän ei taas tiedä sinusta mitään.
Lue myös: Italiassa erikoinen tapaus: Mies esitti kuollutta äitiään eläkehuijauksen vuoksi
Tätä kutsutaan parasosiaaliseksi suhteeksi – yksisuuntaiseksi kiintymykseksi jonkun ihmisen julkiseen minäkuvaan. Ja vuonna 2025 siitä tuli jo Cambridge-sanakirjan vuoden sana.
Miksi juuri nyt?
Parasosiaalinen suhde ei ole uusi ilmiö. Se syntyi jo televisioviihteen alkuaikoina, kun katsojat kokivat tuntevansa ruudun tähdet henkilökohtaisesti.
Nyt ilmiö on räjähtänyt: vaikuttajat, podcasterit ja vloggaajat jakavat elämäänsä niin intiimisti, että seuraajien on helppo tuntea läheisyyttä, jota ei oikeasti ole.

Syy on niinkin yksinkertainen, että parasosiaalinen suhde on aina saatavilla.
Se on ystävä, jonka luokse voi kuvaannollisesti mennä vaikka keskellä yötä ilman, että kukaan suuttuu.
Kun seuraaja saapuu kotiovelle
Ilmiön varjopuoli näkyy siinä, kun rajat hämärtyvät.
Useat vaikuttajat kertovat tilanteista, joissa seuraaja on ilmestynyt heidän kotiovelleen vain moikkaamaan, tai analysoi heidän ihmissuhteitaan kuin olisi ollut paikalla.
Parasosiaalinen ajattelu tekee yksipuolisesta suhteesta molempien tarinan – mutta vain toinen tietää, mitä oikeasti tapahtuu.
Ja kun seuraaja katoaa
Parasosiaalinen suhde voi satuttaa tai koskettaa myös vaikuttajaa.
Moni kertoo kokemuksesta, jossa pitkäaikainen seuraaja katoaa ilman selitystä – ja vasta kuukausien päästä selviää, että hän on kuollut tai lopettanut kokonaan somen käytön.
Suhde oli yksisuuntainen, mutta tunneside silti todellinen.

Ilmiöstä on myös hyötyä
Tutkijat korostavat, että parasosiaalisilla suhteilla on myös hyviä puolia.
Ne voivat:
- lievittää yksinäisyyttä
- tarjota samaistumispintaa, jota omasta elämästä puuttuu
- antaa toivoa ja tukea mielenterveyskamppailujen keskellä
Erityisesti vähemmistöjen kuten LGBT+ nuorten kohdalla parasosiaaliset suhteet voivat olla ensisijainen tapa nähdä itsensä edustettuna, jos ei tunne lähipiiristään omanhenkisiä ihmisiä.
Lue myös: Viikon sekavimmat uutiset: asteroidi hipaisi Maata, TikTok-prankkari tuomittiin ja siivouspäivä toi lottovoiton
Mutta ilmiön varjopuolena on riski siitä, että tällainen suhde korvaa todelliset ihmissuhteet.
Vertailu, epärealistiset odotukset ja jatkuva itsearviointi voivat heikentää hyvinvointia – varsinkin, jos oma itsetunto on valmiiksi hauras.
Mihin raja vedetään?
Vaikuttajat itsekin pohtivat jatkuvasti, kuinka paljon kannattaa jakaa.
Moni sanoo oppineensa kantapään kautta, että mitä enemmän antaa yleisölle, sitä enemmän yleisö haluaa – eikä mikään määrä avoimuutta riitä, jos odotuksia ei suitsita.
Hyvä perussääntö on tämä:
Parasosiaalinen suhde voi rikastuttaa elämää – jos muistaa, että se toimii vain yhteen suuntaan.
Läheisyydentunne on aitoa, mutta suhde ei ole.