Emofiilikko rakastuu tunteeseen
On ihmisiä, jotka rakastuvat täysillä, nopeasti ja usein. Jokainen uusi tuttavuus tuntuu “siltä oikealta”, ja pari päivää viestittelyn jälkeen päässä soi jo häämarssi. Sitten, yhtä nopeasti kuin tuli, tunne usein myös katoaa.
Psykologit kutsuvat tätä emofiliaksi eli taipumukseksi rakastua liian helposti ja usein. Se ei ole sairaus, vaan tapa kokea tunteet liian intensiivisesti.
Emofiilikko ei ihastu ihmiseen, vaan tunteeseen, jonka uusi ihminen herättää.
“Mutta kun tää tuntuu erilaiselta…”
Emofiilikolle rakkaus on huuma, ei hitaasti syttyvä tuli. Hän ei rakastu hiljalleen tutustuen, vaan syöksyy suoraan syvään päätyyn. Tämä tekee ihmissuhteista nopeita, voimakkaita ja usein lyhytikäisiä. Hän ei aina rakastu toiseen ihmiseen, vaan siihen, miltä rakastuminen tuntuu.
Siinä missä moni muu odottaa hetken ennen kuin päästää toisen lähelle, emofiilikko haluaa kaiken heti: yhteiset aamut, lempikahvin ja tulevat koiranpennut. Hän elää tunteella, ja tunne on usein todellisuutta vahvempi.
Kun järki jää jalkoihin
Nopeasti rakastuva ei ole tyhmä tai naiivi, hän vain kaipaa yhteyttä niin paljon, että unohtaa varmistaa, onko toinen sen arvoinen. Siksi emofilia on riskialtis tapa rakastaa.
Ihminen, joka antaa sydämensä ennen kuin toinen on edes näyttänyt, millainen hän todella on, päätyy helposti rakastamaan vääriä tyyppejä.
Moni emofiilikko löytääkin rinnalleen emotionaalisesti saavuttamattomia, narsistisia tai itsekeskeisiä kumppaneita, koska ei ehdi pysähtyä tunnistamaan varoitusmerkkejä ennen kuin se on jo myöhäistä.
Rakkauden addiktio vai tarve tulla nähdyksi?
Psykologien mukaan emofilia voi liittyä siihen, miten olemme oppineet kokemaan läheisyyttä. Jos lapsuudessa rakkaus oli jotain, jonka eteen piti tehdä paljon, nopea ja intensiivinen ihastuminen voi johtua siitä.
Ja sitten on dopamiini, aivojemme oma huume. Rakkaus on fysiologisesti palkitsevaa. Jokainen viesti, hymiö ja huomionosoitus ruokkii samaa mielihyvän tunnetta kuin herkut tai viini. Siksi rakastuminen voi tuntua addiktiolta, jota ei halua lopettaa.
Voiko emofiliasta päästä eroon?
Kyllä se on täysin mahdollista. Se ei vaadi tunteettomuutta, vaan tauon. Vähän vähemmän “kohtaloa” ja vähän enemmän realismia.
Pysähtyminen on tärkein lääke. Kun seuraavan kerran sydän alkaa kilkattaa nähdessäsi uuden nimeä ruudulla, kysy itseltäsi: “Olenko ihastunut tähän ihmiseen vai tähän tunteeseen?”
Jos olet aina suhteessa, kokeile sinkkuutta. Jos olet aina ihastunut, kokeile tylsyyttä. Rakkaus ei katoa, vaikka sitä ei jahdata jatkuvasti. Se vain saa aikaa kasvaa johonkin pysyvämpään.
Lähde: Verywell Mind