Terhi Tervashongan ilmestyminen sosiaaliseen mediaan on herättänyt runsaasti huomiota niin uutisissa kuin keskustelupalstoillakin. Ilta-Sanomat uutisoi hiljattain hänen aktivoitumisestaan TikTokissa, jossa hän kertoo avoimesti elämästään ja menneisyydestään.
Suurimmat reaktiot löytyvät kuitenkin hänen omasta kommenttikentästään, jossa osa seuraajista esittää arkisia kysymyksiä – kuten “Onko heittää black metal -suosituksia?” – kun taas osa jättää jyrkkiä mielipiteitä hänen rikostaustastaan.
Tästä on kyse
Tervashonka tuomittiin vuonna 1998 tapahtuneesta Hyvinkään paloittelusurmasta kahdeksan ja puolen vuoden vankeuteen. Oikeuden mukaan teko oli tehty täyttä ymmärrystä vailla ja nuorena henkilönä. Hän vapautui vuonna 2003 kärsittyään tuomionsa, mutta joutui uudelleen oikeuteen neljä vuotta myöhemmin. Tervashonka surmasi noin viisikymppisen miehen Vaajakoskella vuonna 2007 iskemällä tätä vesurilla niskaan. Teko toi hänelle yhdeksän vuoden vankeustuomion.
Vuonna 2016 Iltalehti nimesi Tervashongan yhdeksi Suomen vaarallisimmista naisista. Listan kärjessä oli Virpi Butt ja kolmantena Aino Nykopp-Koski.
@terhitervashonka Ja mä olen kipeä?
♬ Such a Whore (Baddest Remix) - JVLA
Jos julkaisu ei näy, näet sen myös tästä.
"Ryynejä ja viinaa naamaan nii helpottaa" ja "Sun vanhempien talo voi syttyä loppukesästä tuleen.. tietää kuinka paloherkkiä nuo vanhat talot tuppaa oleen.:)", on kirjoitettu yhteen Tervashongan jakamista viestiketjuista.
"Mitä mieltä oot saatananpalvonnasta? Musta toi on sairasta. Toivottavasti oot saanu apua sun ongelmiis. Tuutko ettimään ja tappamaan mutkin?" lukee toisessa viestiketjussa.
"Paljon mä joudun maksaan et saisin olla sun facebook-kaveri?" kirjoitti kolmas.
"Vieläkö murhaat? Pysyykö vesuri jo kädessä?"
Kommenttikentissä jatkuu samansuuntaiset viestit asiallisten viestien seassa.
Kiistelyä kommenttikentässä puolesta ja vastaan
"Aika surullista. Mä uskon meidän oikeusjärjestelmään ja siihen, että tuomionsa kärsinyt on tuomionsa kärsinyt ja oikeutettu todistamaan olevansa kelvollinen kansalainen. On varmaan raskasta kantaa leimaa mukanaan. Toivottavasti kuitenkin pystyt ohittamaan tuollaisen", eräs seuraajaa kirjoittaa.
"Tää ihminen on tehnyt virheen elämässään ja varmasti katuu tekojaan", sanoo toinen.
"Jonkun perheet tulee loppu elämänsä elämään ilman läheistään. Oliko edes tietoa oliko näillä edes lapsia? Mikäli oli niin heille vieras ihminen vei heiltä mahdlllisuuden edes halata isäänsä", kirjoittaa taas eräs kommentoija viitaten Tervashongan uhreihin.
True crimen sukupuolittuneisuus
Tervashongan esiintyminen somessa on kuitenkin ollut asiallista, johdonmukaista ja provosoitumatonta.
Tervashongan tapaus nostaa esiin kysymyksen siitä, miksi miespuoliset rikolliset näyttävät usein saavan “rocktähden” aseman true crime -kulttuurissa. Heitä ihaillaan, seurataan ja toisinaan jopa palvotaan, etenkin jos he esittävät tehneensä parannuksen. Naispuoliset rikoksentekijät sen sijaan kohtaavat huomattavasti kärjekkäämpää kritiikkiä ja häirintää ja heidän on vaikeampaa muuttaa tekojaan rahaksi.
Yksi syy saattaa olla se, millainen hinta on sukupuolinormien rikkomisella. Naisilta odotetaan hoivaa ja vaarattomuutta. Kun nainen tekee väkivaltarikoksen, hän rikkoo kaksi normia yhtä aikaa (rikos + sukupuolen rooliodotus) ja saa siksi ankaramman moraalisen tuomion – ilmiötä on kuvattu kriminologiassa mm. “evil woman” -hypoteesina.
Entinen rikollinen Janne Raninen tunnetaan miehenä, joka tuomittiin kahdesta murhasta ja vietti vankilassa yli 20 vuotta. Nykyään hän on kääntänyt kokemuksensa podcast- ja kirjahankkeiksi: Raninen juontaa omaa JR True Crime Podcastia ja on esiintynyt muun muassa Rosvo & Poliisi -ohjelmassa. Hän puhuu avoimesti rikollisesta menneisyydestään ja siitä, mitä seurauksia valinnoilla oli hänen elämälleen.
Myös entiset rikolliset Late Johansson ja Ali Niemelä ovat siirtyneet podcasteihin. Heidän Ex-Criminals -sarjansa käsittelee jengielämää, rikosten vaikutuksia ja irtautumista rikollisesta elämäntavasta. Ohjelma on saanut huomiota siitä, miten tekijät kertovat rankkoja kokemuksiaan ilman glorifiointia ja samalla avaavat keskustelua rikollisuuden vaikutuksista yhteiskuntaan.
Voimme vain miettiä olisiko näitä podcast- ja kirjasopimuksia, jos Janne olisikin Janna, Late olisikin Laura ja Ali olisi Alisia?
Tervashongan tekoja puolustelematta on kuitenkin muistettava, että hän on kärsinyt saamansa tuomiot. Hänen päätöksensä tulla avoimesti someen päihdekuntoutujana vaatii rohkeutta – erityisesti, kun menneisyys seuraa mukana jokaisessa julkisessa kommentissa.
Lähteet: Ilta-Sanomat, Iltalehti, Supla, Ex-criminals