Kaikki, jotka ovat joskus vollottaneet kultaisennoutajan kaulaan, ovat ehkä aavistaneet tämän jo. Nyt uusi tutkimus väittää, että ihmiset ja kultaiset noutajat jakavat kirjaimellisesti samoja tunne-elämän johtoja.
Genetiikan tutkimus viittaa siihen, että ihmisillä ja kultaisillanoutajilla on yhteisiä geneettisiä juuria käyttäytymisessä. Niihin kuuluu piirteitä, jotka liittyvät ahdistukseen, älykkyyteen ja siihen, kuinka vaikea on lakata kelaamasta noloja tilanteita mielessään.
Lue myös: Vasenkätisen check-lista: 5 asiaa, joita oikeakätiset eivät tajua
Geenilöytö, joka saa kultaisennoutajan omistajan nyökkäämään
Cambridgen yliopiston tutkijat analysoivat noin 1 300 kultaisennoutajan DNA:ta ja vertasivat tuloksia omistajien täyttämiin käyttäytymisraportteihin. Sen jälkeen koirien geenejä verrattiin laajoihin ihmisiltä kerättyihin geneettisiin aineistoihin. Tutkimusryhmä löysi kaksitoista geeniä, jotka vaikuttavat kultaisennoutajien persoonallisuuteen ja ihmisten tunnepiirteisiin. Löydös punoo geneettisen langan säikkyjen koirien ja ahdistuneiden ihmisten välille.
Tutkijat kuvaavat tuloksia silmiinpistäviksi, koska tunnistetut geenit vaikuttavat molemmilla lajeilla juuri tunne-elämään ja käyttäytymiseen.
Yhteisiä geenejä, eri vaikutukset
Esimerkiksi PTPN1-geeni yhdistyi koirilla aggressioon muita koiria kohtaan, ja ihmisillä se liitettiin älykkyyteen, mutta myös masennukseen. Toinen geenimuunnos löytyi koirilta, jotka pelkäävät muita koiria, ja ihmisiltä, joilla on taipumus jäädä vatvomaan sosiaalisia mokahetkiä ja joilla on usein myös korkeampi koulutus.
Osa yhteyksistä tuntuu jopa rodulle tyypilliseltä. Geenit, jotka tekevät koirista erityisen herkkiä koulutuksessa, vastaavat ihmisillä piirteitä, jotka liittyvät ongelmanratkaisuun ja tunneherkkyyteen. Muunnelmat, jotka koirilla yhdistyivät ei-sosiaaliseen pelkoon, näkyivät ihmisillä puolestaan taipumuksena ahdistukseen ja mielialan vaihteluihin.
Tutkijat tiivistävät havainnot niin, että osa koirista on geneettisesti alttiita kokemaan maailman stressaavana. Kun elämä kuormittaa, tällaisen koiran käytös voi näyttää ulospäin itsepäiseltä tai hankalalta, vaikka taustalla onkin pelkkä ahdistus.
Ajatus saa uuden merkityksen, kun kuvittelee tärisevän kultaisennoutajan kirkkaiden loisteputkien alla koirakoulussa: koira, jota moititaan hankalaksi, reagoi ehkä vain samalla biologialla kuin ahdistunut ihminen.
Lue myös: Mies myi koiransa 40 dollarilla – osti saman lemmikin takaisin 15 000 dollarilla
Kultainennoutaja tunnetaan lempeydestään, herkkyydestään ja tavastaan painaa päänsä syliin juuri silloin, kun elämä murjoo. Moni omistaja on jo vuosia väittänyt, että koira ymmärtää paremmin kuin ihmiset. Uusi tutkimus antaa tälle väitteelle yllättävän konkreettisen pohjan: ihmiset ja kultaiset noutajat jakavat osan samoista tunne-elämän ja käyttäytymisen geeneistä.
Siksi kultainennoutaja tuntuu joskus enemmän sielunkumppanilta kuin lemmikiltä
Koirien ja ihmisten pitkä yhteinen historia näkyy jo siinä, miten tarkasti koirat lukevat eleitämme ja mielialojamme. Nyt kultaiset noutajat, joiden maineeseen kuuluu yhtä aikaa hellä läheisyydentarve ja ylivirittynyt herkkyys, nousevat uuteen rooliin myös tutkimuksessa. Ne voivat toimia luonnollisina malleina, kun selvitetään ihmisen tunne-elämän ja mielenterveyden geneettistä taustaa.
Monelle kultaisennoutajan omistajalle tutkimus on lähinnä tieteellinen vahvistus arjen havainnoille. Sohvalla makoileva koira reagoi maailmaan samoilla tunnejäljillä kuin me – hyvässä ja pahassa.