YK:n tuoreen World Drug Report 2025 -selvityksen mukaan vain yksi kahdestatoista huumeiden ongelmakäyttäjästä saa minkäänlaista hoitoa. Hoidon ulkopuolelle jääminen maksaa ihmishenkiä ja kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia, mutta moni maa ei silti panosta hoitoon tarpeen mukaisesti.
Huumeiden ongelmakäyttö ei ole vain rikosoikeudellinen kysymys. Se on terveys- ja ihmisarvokysymys, mutta silti suurin osa käyttäjistä jää yksin.
Samassa raportissa arvioidaan, että vain noin kahdeksan prosenttia huumeiden ongelmakäyttäjistä sai hoitoa vuonna 2023.
Toisin sanoen yksitoista kahdestatoista jäi ilman tukea, lääkitystä tai kuntoutusta.
Lue myös: Maailman huumemarkkinat rikkovat ennätyksiä – YK:n raportti varoittaa kasvavista terveys- ja turvallisuusriskistä
Karut lukemat
Raportin mukaan huumeiden väärinkäyttö aiheuttaa jo nyt valtavan inhimillisen hinnan: lähes puoli miljoonaa kuolemaa ja 28 miljoonaa menetettyä tervettä elinvuotta (DALY) vuosittain.
Silti huumehoitoihin ja korvausohjelmiin käytetään murto-osa siitä, mitä ongelmien seurauksiin, kuten poliisityöhön ja vankilakuluihin kuluu.
Monissa maissa huumeiden käyttöön liittyy yhä rangaistus ennen hoitoa -ajattelu. Raportin mukaan tämä asenne ylläpitää ongelmaa: pelko leimautumisesta, rangaistuksesta tai huonosta kohtelusta estää ihmisiä hakeutumasta hoitoon ajoissa.
“Hoitoon pääsy on liian usein etuoikeus, ei perusoikeus”, toteaa raportin yhteenveto.
Lue myös: Valekauppiaat ja ihmiskauppa – kun huijausteollisuus toimii liukuhihnalla
YK ehdottaa ehkäisytoimia
YK korostaa, että näyttöön perustuvat hoitomallit, kuten avohoito ja lääkkeellinen korvaushoito, vähentävät merkittävästi kuolleisuutta, rikollisuutta ja yhteiskunnallisia kustannuksia.
Raportin mukaan hoidon kattavuus voisi kasvaa nopeasti, jos valtioiden painopiste siirtyisi rangaistuksista terveyteen. Ilman muutosta luvut kasvavat edelleen – ja yhä useampi ihminen jää yksin ongelmansa kanssa.
