Huijaukset, jotka eivät enää näytä huijauksilta
Viime vuosina on nähty uusi ja synkkä ilmiö: valekauppojen ja sijoitussivustojen takana saattaa olla ihmisiä, jotka eivät tee rikoksia omasta tahdostaan.
Reutersin raportin mukaan tuhannet ihmiset on värvätty Kaakkois-Aasian maihin IT-ammattilaisiksi tai asiakaspalvelijoiksi vain huomatakseen joutuneensa suljettuihin huijauskeskuksiin.
Työntekijöitä uhkaillaan, hakataan ja jopa kidutetaan, jos he eivät tuota tarpeeksi voittoa. Tehtävänä on houkutella uhreja sijoittamaan kryptovaluuttoihin tai tekaistuihin online-kauppoihin.
Huijaukset kohdistuvat etenkin länsimaisiin sijoittajiin ja verkkokäyttäjiin. Viestintä tapahtuu moitteettomalla englannilla, ystävällisesti ja ammattimaisesti.
Kansainvälinen vastaisku – pakotteet ja paljastukset
Lokakuussa 2025 Yhdysvallat ja Iso-Britannia julkistivat ensimmäiset merkittävät toimet ilmiötä vastaan.
Pakotteet kohdistuvat useisiin henkilöihin ja yrityksiin, jotka johtavat tai rahoittavat huijauskeskuksia Kambodžassa, Myanmarissa ja Laosissa.
Raporttien mukaan nämä verkostot toimivat kuin kansainväliset yritykset: niillä on hierarkia, palkitsemisjärjestelmä ja jopa koulutusohjelmia uusille uhreille, jotka pakotetaan mukaan.
Diplomaatit kuvaavat tilannetta digitaalisen aikakauden orjuudeksi – yhdistelmää ihmiskaupasta, kyberrikollisuudesta ja talouspetoksista.
Uhrien ja tekijöiden raja hämärtyy
Yksi ilmiön pysäyttävimmistä piirteistä on moraalinen harmaus.
Monet ihmiset, jotka lännessä näyttäytyvät huijareina, ovat todellisuudessa ihmiskaupan uhreja.
Heitä on houkuteltu työpaikkailmoituksilla, joissa luvataan korkeaa palkkaa ja asumista teknologia-alan keskuksissa. Paikan päällä heidät kuitenkin eristetään ja pakotetaan tekemään petoksia.
Kun siis “asiakaspalvelija” pyytää sijoittamaan kryptosivustolle tai rahoitusneuvojasi haluaa keskustella uusista kohteista, kannattaa pysähtyä hetkeksi:
tiedätkö todella, kuka on ruudun toisella puolella – ja missä olosuhteissa hän työskentelee?
Lue myös: Tarinoita OCD:stä – kun mieli ei anna rauhaa
Miksi tämä koskee myös meitä
Kyberrikollisuus ei ole enää yksittäisten hakkereiden peliä, vaan monikansallinen bisnes.
Sama logiikka, joka pyörittää tehtaita ja call-centereitä, toimii nyt myös petosteollisuudessa.
Ja vaikka pakotteet ovat merkittävä askel, ongelman juuret ovat paljon syvemmällä – köyhyydessä, työttömyydessä ja hallitsemattomassa teknologisessa kasvussa.
Kuten eräs asiantuntija totesi Reutersille:
“Nämä ihmiset eivät ole pahoja. He ovat vain seuraava aalto niitä, jotka on myyty digitaaliselle aikakaudelle.”
Lähde: Reuters
