Wellamossa yhdistyy kaikki, mitä toivot hyvältä ravintolareissulta: "Ainutlaatuinen"

Ravintola Wellamo palautti toimittajan uskon erinomaisiin ravintolaelämyksiin.

Kuva: Laura Matilainen

Lokakuussa Helsingin ravintolakentälle syttyi uusi tähti, kun uusien yrittäjien käsiin siirtynyt Wellamo avasi ovensa Katajanokalle.

Cityn toimitus kävi testaamassa Wellamo-menun ja kertoo nyt, miksi sinunkin kannattaisi varata pöytä ravintolaan ensitilassa.

LUE LISÄÄ: Ikoninen klassikkoravintola siirtyi uusiin käsiin! Wellamon tarina vakuutti ravintoloitsijat: "Se kolahti aika lailla heti"

Portti toiseen maailmaan

Ravintolasalissa käy kova kuhina, ja ensivilkaisulla pystyy tunnistamaan ruokailijoiden joukosta ainakin yhden ruokatoimittajan ja pöydällisen ravintola-alan ammattilaisia. Päteeköhän tässä se sama lainalaisuus kuin poliisien ja grillien kohdalla? Kenties.

Wellamon tunnelma on jotain, mitä on vaikea kopioida - ja siksi se onkin niin ainutlaatuinen. Vaikka ulkona sataisi lunta vaakatasossa ja ihmiset osoittaisivat mieltään kaduilla (kyllä, koimme nämä molemmat), ravintolaan astuminen on kuin portti toiseen maailmaan.

Hämyisä tunnelma, lepattavat kynttilät ja historiaa huokuva sisustus tuovat jostain syystä ensimmäisenä mieleen Harry Potterista tutun Weaslyn perheen Kotikolon; täällä tunnet itsesi enemmän kuin tervetulleeksi - kuin kuuluvasi perheeseen.

Kuva: Laura Matilainen

Sympaattista ja lämminhenkistä vaikutusta lisäävät vanhat astiat ja etenkin vesikannut, jotka jokainen taatusti tunnistaa omasta mummolastaan.

Upea, upeampi, upein Wellamo-menu

Ala carte -annosten lisäksi tarjolla on neljän ruokalajin Wellamo-menu, joka menee tällä kertaa testiin viiniparituksien kera. Keittiöstä vastaava Dani Hänninen kertoi Citylle aiemmin Wellamon keskittyvän tarjoilemaan konstailematonta ruokaa, jossa keskitytään raaka-aineisiin ja annetaan niiden loistaa. Ja kyllä, nämä lupaukset pitivät hyvin paikkansa.

Menun ensimmäinen, ja ehdottomasti kaikkein paras, annos piti sisällään paahdettua ja fermentoitua selleriä savustetun hapankerman, lipstikan ja Comté-juuston kera. En tiedä mitä kaikkea tällaisen annoksen luominen vaatii, mutta varmaa on se, että jotain on todellakin tehty oikein! Tässä annoksessa kaikki komponentit ovat kohdillaan, ja vaikka väittäisit vihaavasi selleriä, tätä tulet rakastamaan (kokeile vaikka).

Kuva: Laura Matilainen

Seuraava ruokalaji oli ankkarilletteä vihreän tomaatin ja pikkelöidyn luumun kera. Jos menusta pitää sanoa yksi heikko annos, niin se oli tämä. Annos oli itsessään todella maistuva ja tarkkaan harkittu, mutta ensimmäisen ruokalajin mukanaan tuoman ilotulituksen jälkeen se jäi hieman varjoon.

Kuva: Laura Matilainen

Pääruokana tarjoiltu kuha paahdetun perunan, sipulin, talvikaalin ja savustetun voikastikkeen kera nosti pisteet huippuunsa. Ensinnäkin kala oli paistettu täydelliseksi mikä ei todellakaan tunnu olevan itsestäänselvyys.

Edellisillä ravintolareissuillani olen saanut eteeni joko palanutta, kuivaa tai kylmää kalaa, ja siksi tämä ruokalaji hieman jännitti. Mutta turhaan!

Hyvin valmistetut raaka-aineet saivat todellisen kruunun kastikkeesta, jota olisi voinut vaikka syödä lusikalla kattilasta. Onneksi kastikkeen kanssa ei kitsasteltu, vaan sitä lapattiin kalan päälle reilusti. (Pro tip, säästä pala leipää, jolla voit sipaista kaikki kastikkeet lautaselta. Siis siinä tapauksessa, että et  halua nuolla lautasta täyden ravintolasalin silmien alla).

Kuva: Laura Matilainen

Jälkiruokana nautittiin ‘Kahvia ja Maitoa’ eli kahvilla maustettua mantelikakkua, maitojäätelöä, paahdettua maitoa, kinuskia ja marenkia. Annan pisteitä tälle jälkkärille esillelaitosta, sillä olen tainnut sanoa joskus, että jos jälkiruokana on vielä yhdenkin kerran kahdella lusikalla pyöritelty jäätelö, jonka päällä on muruja ja kenties pala kuivaa kakkua, luovutan jälkiruokien suhteen.

Kiitos Wellamo, että palautit uskoni herkullisiin jälkiruokiin - ja siihen paistettuun kalaan.

Kuva: Laura Matilainen

Ranskalaisiin viineihin keskittyneessä Wellamossa tämän maan viinit näyttelevät pääosaa myös menun viiniparituksissa. Ja ne olivat match made in heaven. Etenkin alkuruoan (jos joku ei vielä tajunnut, niin tämä annos oli ehdoton suosikkini) kanssa tarjoiltu valkoviini toimi täydellisesti. Tarjoilija kertoi mielenkiintoisia seikkoja viineistä ja niiden alkuperistä, sillä laseihin ei todellakaan kaadettu niitä Alkon ostetuimpia viinejä.

Tällä kertaa cocktailit jäivät testaamatta, mutta tämä virhe pitää ehdottomasti korjata tulevaisuudessa.

Miksi juuri sinunkin kannattaisi lähteä Wellamoon?

Tällä hetkellä hyvää ruokaa saa monesta paikasta, niin kotikeittiöstä kuin kaupasta. Kun lähdet ravintolaan, odotat taatusti hyvää ruokaa, mutta se ei enää pelkästään riitä. Ravintolareissujen yksi tärkeä osa liittyy elämyksiin ja irtautumiseen arjesta.

Wellamon tunnelma, ruoka ja palvelu saavat sinut hetkessä unohtamaan kaiken, mitä seinien ulkopuolella tapahtuu. Ja se jos mikä tekee toisinaan todella hyvää.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi