Olisi pitänyt uskoa tarjoilijan hienovaraisia vihjeitä; jos ruokasuositus tulee vasta sitten, kun asiakas on jo maininnut jonkin annoksen, olet yleensä valinnut väärin. Nyt vain on niin, että jos paikka henkii riikinruotsalaista charmia – kitschiä tietysti, but who cares – ja lista on rakennettu husmanskost-virityksellä, niin lihapullat ovat luonnollinen valinta. Annos on kyllä hyvän näköinen ja saapuu kivalla, lämmitetyllä “mummolautasella”, mutta ensinirhaisu lihapullasta kavaltaa sen oitis teollisesti valmistetuksi. Hävetkää! Asiansa tasalla oleva tarjoilijapoika kyllä ilmaisee asian sitä tivattuani hyvällä kiertoilmaisulla “ne on valmistettu meidän reseptillä”. Mutta tehtaassa? Kyllä.
Muutoin ruokalista on mukavan simppeli ja siltä löytää monta syötävän hyvältä kuulostavaa ruokaa. Seuralaisen tilaamat silakat todistavat, samoin kuin alkuun tilatut mukavat “snacksit”, ettei keittiö ole läpilinjan eineksillä pelaamassa. Korjatkaa lihapullatilanne ja olemme tyytyväisiä. Mikäli haluaa tuhdimpaa lihasettiä, on käytössä myös Fabianin alapuolella sijaitsevan Kellari-krouvin lista. Myös viinilista on hauskasti rakennettu ja hyvä oivallus on viinien hinnoittelu kolmeen kategoriaan: 29, 36 tai 44 euroa / flinda. Näistäkin hinnoista voisi nipistää joitain euroja pullohinnasta pois, jolloin osuttaisiin vielä paremmin krouvimeininkiin.
Kaikkinensa paikka on oikein mukava, olkoonkin, että konsepti on johdettu suoraan Strindbergin yllä-kerran menestyksen perusteella. Ainakin ankkalammikon asukkien luulisi löytävän paikalle, onhan nimikin palautettu vanhaksi “fabbaniksi”. Ei muuta kuin drinksilasi kouraan ja istuksimaan kartanokuosisille nojatuoleille odottelemaan syksyä.
Kiitämme
- ruokalistaa
- henkilökuntaa
Moitimme
- einespullia
- hinnakkaita viinejä
