Pastaa, oliiviöljyä, sunnuntaipäivällisiä ja torilla käymistä. Italialainen keittiö ei ole enää vain ruokaa, vaan se on nyt myös virallisesti kulttuuria.
UNESCO on nimittäin nimennyt italialaisen keittiön ihmiskunnan aineettomaksi kulttuuriperinnöksi. Kyseessä on historiallinen päätös,sillä tämä on ensimmäinen kerta kun koko kansallinen keittiö saa kyseisen tunnustuksen.

Aiemmin listalle on päätynyt yksittäisiä ruokia ja perinteitä, kuten napolilainen pizzanpaisto tai ranskalainen patonki, mutta ei kokonaista ruokakulttuuria.
Päätöstä perustellaan yhteisöllisyydellä
UNESCOn perusteluissa yhteisöllisyys korostui ylitse muiden. Italiassa ruoka on osa jokapäiväistä elämää, identiteettiä ja sosiaalisia rituaaleja.
”Tunnustus kunnioittaa alueidemme rikkautta, tuottajiemme ja kokkiemme omistautumista sekä sukupolvia, jotka ovat säilyttäneet ja siirtäneet reseptejä, tekniikoita ja arvoja eteenpäin”, Erica Di Giovancarlo Italian kauppavirastosta kommentoi.

UNESCOn tunnustuksella on myös käytännöllinen tavoite; aitouden suojeleminen väärennösten leviämiseltä. Italian viranomaiset ovat pitkään vastustaneet niin sanottuja ”italialaistyylisiä” tuotteita, joita markkinoidaan italialaisina, mutta valmistetaan muualla.
Satatus vahvistaakin osaltaan aitojen tuotteiden, kuten Parmigiano Reggianon, Proseccon ja Mozzarella di Bufalan, asemaa maailmalla.
Miksi juuri Italia?
Yksi keskeinen syy on italialaisen ruoan poikkeuksellinen maailmanlaajuinen suosio.
Italialainen keittiö on monissa maissa ravintolakulttuurin kulmakivi, erityisesti Yhdysvalloissa, jossa se on jo pitkään ollut suosituimpien joukossa. Ruoalla oli keskeinen rooli myös italialaisten siirtolaisten elämässä: se oli taito, jonka avulla he pystyivät työllistämään itsensä uusissa maissa.

Pizzeriat, pienet ravintolat ja torimyynti levittivät italialaisia makuja Euroopan suurkaupungeista Amerikkaan jo 1800-luvulla. Samalla keittiöstä tuli väylä siirtää eteenpäin alueellista osaamista, raaka-aineisiin perustuvaa ajattelua sekä sukupolvelta toiselle periytyviä reseptejä ja tekniikoita.
UNESCOn tunnustus nähdäänkin kunnianosoituksena paitsi italialaisen ruoan suosiolle myös niille tuottajille, kokeille ja yhteisöille, jotka ovat pitäneet ruokakulttuurin elävänä ja aitona läpi historian.
Lähde: Food&Wine