Miten rakastaa murhaajaa?

Häkkitiikeri ja valkoinen enkeli -blogi kertoo kirjerakkaudesta suomalaisnaisen ja texasilaisen vangin välillä.

Mikä saa suomalaisen 35-vuotiaan naisen kirjoittamaan Texasin vankilassa istuvalle murhamiehelle? Tätä kysymystä pohtii niin Häkkitiikeri ja valkoinen enkeli -blogin kirjoittaja kuin lukijatkin. Blogin kirjoittaja on itse valkoinen enkeli, nainen, joka on kirjeenvaihdossa vangin kanssa.

Homma lähti käyntiin, kun kaveri vinkkasi naiselle sivustoista, joilla vangit etsivät kirjekavereita. Idea kiinnosti ja aluksi oli tarkoitus löytää lievemmistä rikoksista tuomion saanut kirjekumppani.

”Kielitaito kohenisi, ilahduttaisin vankeja kirjeillä ja saisin itsellekin postia. Amerikkalaiset vangit olisivat sopivan kaukanakin, ei olisi pelkoa, että joku olisi oven takana heti vapauduttuaan”, valkoinen enkeli kirjoittaa suhteen alkua esittelevässä blogikirjoituksessa.

Pahamaineiseen vankilajengiin kuuluva latinomies kiinnitti naisen huomion, vaikka istuikin linnassa murhasta. Miehestä sai älykkään, huumorintajuisen ja taiteellisen vaikutelman.

”En ole koskaan tuntenut vetoa pahoihin poikiin. Enemmänkin olen aina ollut tavallisten, jopa vähän nörttien miesten perään. Kuitenkin jo ensimmäisten kirjeiden jälkeen huomasin ajattelevani Häkkitiikeriä yhä enemmän ja enemmän. Kärsimättömänä odotin hänen jokaista kirjettään, ja kun sain ne käsiini juoksin lukemaan niitä sydän pamppaillen, punastellen kuin teinityttö”, nainen kirjoittaa.

Nainen kirjoittaa blogissaan avoimesti. Blogi tarjoaa alustan, jolla reflektoida kirjesuhdetta ja saada siihen kommentteja lukijoilta. Kirjoitusten mukaan suhde on edennyt rakkauden tasolle. Aluksi kyse oli yksinäisen miehen arjen kohentamisesta, sitten alkoi flirttailu, joka leimahti rakkaudeksi.

Blogissa on pätkiä parin kirjeenvaihdosta. On epäselvää, tietääkö vanki olevansa julkisen pohdiskelun kohteena. Myös vanki on saanut suhteesta selkeästi iloa elämäänsä.

”Rakastan sitä, että voin ajatella sinua ja sitten minulla on etuoikeus kirjoittaa ajatukseni paperille sinun iloksesi... Jep, olen hyvin onnellinen mies! Minulla on menossa toinen kupillinen herkullista kahvia. Voin ihan hemmetin hyvin tänä upeana aamuna, ja olen aikeissa viettää koko päivän kanssasi, silmäteräni”, mies lepertelee blogin mukaan eräässä kirjeessään.

Vanki on istunut jo lähemmäksi 20 vuotta ja ehdonalaisen mahdollisuus tarjoutuu neljän vuoden kuluttua. Kirjesuhde on käynnistynyt vasta tänä syksynä.

Blogi oli hetken suljettuna anonyymien kommenttien kriittisyyden vuoksi. Kritiikkiä aiheutti muun muassa se, että 35-vuotias kirjoittaja on kahden lapsen äiti. Nainen vakuuttaa, että hänen lapsensa ovat täysi-ikäisiä silloin kuin vanki on vapaa ja ettei vanki tule koskaan asumaan lasten kanssa samassa taloudessa.

”Minut tuomitaan epätoivoiseksi, tyhjäpäiseksi, mielenterveysongelmaiseksi, jostain pelasta-kompleksista kärsiväksi tai muuten vaan vialliseksi. Olen epäkelpo, koska suostun kommunikoimaan epäkelvon kanssa. Häkkitiikeri taas leimataan hyväksikäyttäjäksi, pettäjäksi ja tietenkin mielipuoliseksi psykopaatiksi”, nainen avautuu saamastaan palautteesta.

Jokseenkin hämmentävää blogissa on se, että se on selvästi julkinen tapa kertoa suhteesta, mutta samaan aikaan nainen ihmettelee, miksi hänen pitää perustella ratkaisujaan tuntemattomille tai onko hänestä tullut blogin myötä ”julkinen eläin”? Kysymysten perään hän kuitenkin lisää, että tässä on mietittävää myös hänelle itselleen.

Kirjoitukset ovat keränneet kiinnostusta ja tuoreimmassa tekstissään valkoinen enkeli jakaa ohjeita, joilla pääsee alkuun kirjeenvaihdossa jenkkivankien kanssa.

19 kommenttia

___antti___

2.11.2011 20:13

Tässä asiassa naiset ovat kyllä vinksahtaneempia kuin miehet. Eivät naisvankiloiden murhaajanaiset saa miehiltä yhtä paksuja kirjepinkkoja, vaikka ilman naista olevia peräkammarin poikia onkin paljon.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin