Moni liittää siisteyden tehokkuuteen ja sotkun huolimattomuuteen, mutta asia saattaa olla aivan päinvastoin.
Psykologian tutkimuksissa on viitteitä siitä, että lievä epäjärjestys voi tietyissä tilanteissa tukea luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisua.
Sotku ei siis automaattisesti kerro saamattomuudesta, vaan se voi kuvastaa myös tapaa käsitellä tietoa, priorisoida ja keskittyä.
Tässä yhdeksän arjesta tuttua “epäsiistiä” tapaa, joilla voi olla yllättävä yhteys kognitiivisiin vahvuuksiin.
1. Sekava työpiste voi lisätä luovaa ajattelua
Jos pystyt keskittymään sotkuisella työpöydällä, kyse ei välttämättä ole välinpitämättömyydestä, vaan siitä, että et tarvitse ulkoista järjestystä ajattelun tueksi.
Tutkimusten mukaan epäjärjestys voi lisätä luovien ideoiden määrää, koska ympäristö ei ohjaa ajattelua valmiisiin raameihin. Mieli liikkuu vapaammin ja yhdistelee asioita yllättävillä tavoilla.
Toisin sanoen sotku voi olla merkki siitä, että ajattelusi ei ole kaavamaista.
2. Sotku syntyy, kun keskittyminen on poikkeuksellisen syvää
Kun ympäristö unohtuu työnteon aikana, kyse on usein intensiivisestä keskittymisestä eli flow-tilasta.
Tällöin aivot priorisoivat tehtävää niin voimakkaasti, että kaikki muu, myös järjestys, jää toissijaiseksi. Tämä kertoo puolestaan kyvystä sulkea häiriöt pois ja käyttää huomio tehokkaasti.
3. Keskeneräiset projektit kertovat uteliaisuudesta
Useat kesken olevat projektit näyttävät helposti tehottomuudelta, mutta todellisuudessa ne voivat kertoa kokeilevasta ja oppivasta ajattelusta.
Tämä johtuu siitä, että älykäs työskentely ei aina ole lineaarista. Ideoihin palataan myöhemmin, kun ymmärrys on syventynyt riittävästi. Tämä kertoo myös poikkeuksellisesta kyvystä yhdistellä eri projekteista opittua uudella tavalla.
LUE MYÖS: Valvotko usein myöhään? Tutkimus paljastaa yllättävän yhteyden älykkyyteen
4. Hajallaan olevat muistiinpanot tukevat muistia
Epäjärjestelmälliset muistiinpanot voivat itse asiassa toimia tehokkaina muistivihjeinä.
Kun kirjoitat asioita omalla, epäsäännöllisellä tavalla, niihin liittyy enemmän kontekstia ja merkitystä, mikä puolestaan helpottaa muistamista.
Eli toisin sanone tarkan järjestyksen sijaan ratkaisevaa on merkityksellisyys.
5. Useat ärsykkeet rinnakkain vahvistavat assosiaatiokykyä
Moni auki oleva välilehti tai kesken oleva kirja voi näyttää keskittymisen puutteelta, mutta todellisuudessa se voi kertoa kyvystä liikkua nopeasti eri aiheiden välillä ja nähdä yhteyksiä niiden välillä.
Tämä on keskeinen älykkyyden osa, ja sitä kutsutaan myös nimellä assosiatiivinen ajattelu.
6. “Pinot” ovat intuitiivista tiedon jäsentämistä
Jos järjestät asioita pinoihin etkä tarkkoihin kategorioihin, käytät todennäköisesti intuitiivista luokittelua.
Tämä perustuu kokemukseen ja kontekstiin, ei ulkoisiin sääntöihin. Tämä on tehokasta, sillä se vastaa paremmin sitä, miten muistimme oikeasti toimii.
LUE MYÖS: Oletko torkuttaja? Tutkimus paljastaa torkuttamisen yllättävän hyödyn
7. Siivousspurtit heijastavat energiavetoista työskentelyä
Jos viikoittaiset siivousrutiinit eivät ole sinun juttusi, ei hätää! Epäsäännöllinen siivoaminen ei välttämättä ole huono tapa, sillä se voi liittyä siihen, että toimit energiapiikeissä.
Kun energia on korkealla, saat aikaan paljon myös järjestyksen osalta. Eli toisin sanoen hyödynnät resurssejasi silloin, kun niitä on eniten.
8. Digitaalinen kaaos kertoo luottamuksesta järjestelmiin
Täysi sähköposti tai sekava työpöytä ei välttämättä haittaa, jos osaat hakea tiedon nopeasti.
Tämä kertoo siitä, että hyödynnät teknologiaa tehokkaasti etkä yritä hallita kaikkea manuaalisesti. Kyse ei ole kaaoksesta, vaan optimoinnista.
9. Pienten sotkujen sivuuttaminen on priorisointikykyä
Jos pienet sotkut eivät haittaa, olet oivaltanut, että aivan kaikkea ei tarvitse tehdä heti. Kun jätät pienet sotkut myöhemmäksi, suojaat keskittymistäsi.
Tämä on tietoista priorisointia, eli osaat erottaa olennainen epäolennaisesta. Ensin tärkeämmät työt, sitten vähemmän tärkeät.
Lähde: CottonWoodPsychology
