Ihmiset kertovat työelämän mokista, jotka nolottavat yhä

Aina roiskuu, kun rapataan. Työntekijät jakoivat mokansa, joita ovat tehneet kiireessä tai erehdyksessä.

Läppäri, paperipino ja kahvikuppi valkoista taustaa vasten työpisteellä.

Joku unohti mikrofonin päälle. Toinen painoi väärää nappia ja muutti koko yrityksen historian. Kolmas huomasi liian myöhään, että paukutti päätään väärässä paikassa väärään aikaan.

Lue myös: Kun lapsi kysyy, mistä vauvat tulevat – näin siihen kannattaa vastata

Kun ihmisiltä kysyttiin, mikä oli heidän uransa pahin moka – ei mikään “lähetin sähköpostin väärälle henkilölle” -tasoinen lipsahdus, vaan oikeasti koko firmaa heilauttanut virhe – vastaukset vyöryivät esiin. Ja ne kerrottiin yhdellä tavalla: minä-muodossa, suodattamatta.

Tässä heidän tarinansa.

Yritys sai tiedon ovulaatioista

“Minulle kävi niin, että koko yritys sai ilmoituksen ovulaatiostani.

Synkronoin kuukautissovellukseni kalenterin kanssa. En tajunnut, että työpaikan kalenteri oli mukana. Kaikki saivat ilmoituksen kuukautiskierrostani. En ole koskaan toipunut tästä.”

Väärin täytetyt paperit

“Minä täytin vientipaperit väärin ja maksoimme siitä satojatuhansia.

Täytin vientidokumentteja ensimmäistä kertaa. Ajattelin, että laitan summan perään .00, ettei tule senttejä. Piste ei tullut läpi. Ilmoitin tavaroiden arvon satojatuhansia dollareita liian suureksi.

Naisen kädet selailevat yrityksen lomakkeita, joissa on sarakkeita. Naisella on kultakello, silmälasit roikkuvat paidankauluksesta ja taustalla on mustia kansioita.

Yritys maksoi verot siitä summasta. Kesti yli vuoden saada rahat takaisin. En ymmärrä vieläkään, miksi minua ei irtisanottu.”

Kun mikki ei ollutkaan kiinni

“Minä luulin, että mikrofoni oli kiinni.

Olin etäkokouksessa koko yrityksen kanssa. Kamera pois päältä, kuten muillakin. Kissani hyppäsi syliin ja alkoi nuolla minua.

Sanoin nauraen: ‘Lopeta nyt. Ei. Älä. Olet tuhma.’”

Sitten tajusin, että mikrofoni oli päällä. Esimies lopetti puhumisen kesken. Kukaan ei uskonut, että puhuin kissalle.”

Nainen istuu laptop-koneella kissa sylissä olohuoneen näköisessä ympäristössä, jossa on vaaleasävyinen sisustus.

Rehellisyys palkitaan

“Minä vastasin rehellisesti anonyymiin kyselyyn.

Meillä oli työpaikalla anonyymi henkilöstökysely. Vastasin rehellisesti. Todella rehellisesti.

Seurauksena esimieheni joutui ‘kriisinhallintaan’. Minut kutsuttiin keskusteluihin. Opin, että anonyymi tarkoittaa usein vain teoriassa anonyymi.”

Lounaskutsu

“Minä kutsuin 200 ihmistä väärälle lounaalle.

Olin järjestämässä ‘brown bag lunchia’. Lähetin kutsun yli 200 ihmiselle.

Vasta myöhemmin huomasin, että kutsussa luki ‘brown VAG lunch’. En voi kuvailla sitä tunnetta.”

Printtailua työpisteillä

“Minä tulostin erokirjeeni pomoni tulostimeen.

Ajattelin tulostaa erokirjeeni kotona. Tulostin sen vahingossa toimiston tulostimeen. Suoraan pomoni huoneeseen.

Ehkä se oli kohtalon johdatusta.”

Työntekijä printtaa papereita toimistoympäristössä.

Totuus tiskiin, maksoi mitä maksoi

“Minä sanoin exit-haastattelussa totuuden.”

“Exit-haastattelussa minulta kysyttiin, millä ehdoin palaisin töihin. Sanoin: jos eräs johtaja erotetaan.”

“He kysyivät miksi. Kerroin.”

“He erottivat hänet. Minäkään en palannut.”

Kaikille tasapuolisesti

“Minä painoin ‘vastaa kaikille’.”

“Kirjoitin kollegalle viestin, jossa kutsuin johtoryhmää ‘täysin todellisuudesta irtaantuneiksi’. Painoin vahingossa ‘vastaa kaikille’. Mukana oli koko yritys.”

“Viesti ehti olla näkyvillä kolme minuuttia. Se riitti.”

Testimaili lähti ennen aikojaan

“Minä lähetin testisähköpostin oikeille asiakkaille.”

“Olin tekemässä uutiskirjettä ja otsikoin testiversion ‘TESTI ÄLÄ LÄHETÄ TÄTÄ’. Lähetin sen vahingossa koko asiakasrekisterille.”

“Se oli yrityksen avausprosenttien ennätys.”

Muita sekalaisia ”kerrankos sitä sattuu” -tapauksia

“Minä tallensin tiedoston nimellä ‘lopullinen_v2_uusikopio_oikeasti_final’. Pidin esitystä hallitukselle. Jaoin näytön. Kaikki näkivät tiedoston nimen. Se ei ollut moka, vaan paljastus siitä, millaista työelämä oikeasti on.”

“Minä luulin puhuvani yksityisviestissä. Kommentoin Teamsissa kokousta kaverille: ‘Tämä on niin turhaa’. Kirjoitin sen vahingossa kokouksen yhteiseen chattiin. Keskustelu jatkui. Kukaan ei maininnut asiaa. Se oli pahinta.”

“Minä kehuin ihmistä, joka ei ollut enää linjoilla.”

Lue myös: Hiljaiset potkut — näin työntekijä irtisanotaan irtisanomatta

“Sanoin erään palaverin lopussa: ‘Onneksi se yksi ei ole enää tässä, nyt voidaan puhua suoraan.’ Hän oli yhä linjoilla. Kamera pois päältä. Ääni päällä.”

“Minä tulin humalassa firman Slackiin. Olin aftereilla, puhelin kädessä. Vastasin Slack-viestiin ajattelematta, että olen yhä työkanavalla. Seuraavana aamuna luin viestit. En vieläkään tiedä, miten selvisin siitä.”

“Minä allekirjoitin viestin väärällä nimellä. Lopetin sähköpostin sanoilla ‘Terveisin, äiti’. Se meni toimitusjohtajalle.”

“Minä avasin väärän liitetiedoston. Lähetin työhakemuksen liitteenä vahingossa oman palkkalaskelmani edellisestä työpaikasta. Sain kutsun haastatteluun. He sanoivat arvostavansa avoimuutta.”

“Minä luulin, että työpuhelin on eri asia kuin henkilökohtainen puhelin. Googlasin työpuhelimella asioita, joita ei kuulemma googlata työpuhelimella. IT-osasto otti tämän jälkeen yhteyttä.”

Työyhteisö istuu kokoustilaympäristössä Teams-palaverissa ison pöydän ympärillä, jonka päässä on iso nöyttö. Ihmiset näyttävät keskittyneiltä ja miltein kaikilla on läppärit tai muistiinpanovälineet edessään.

Työelämässä tapahtuu, oli miten tarkka tai ei

Näitä tarinoita yhdistää yksi asia: ne eivät ole täydellisiä, siloteltuja tai opettavaisia. Ne ovat hetkiä, joissa työelämä lipsahtaa käsistä ja muuttuu farssiksi, painajaiseksi tai yllättäväksi käännekohdaksi.

Ja ehkä siksi niitä luetaan ja jaetaan. Koska jokainen meistä tietää, miltä tuntuu painaa lähetä ja tajuta sekunti liian myöhään. Ainakin tällaisten tietäminen helpottaa omaa oloaan, jos tulee joskus töppäiltyä työpaikalla.

Suosittelemme