Olemme kaikki kuulleet sanonnan keho pitää kirjaa tai että keholla on muisti.
Nuorena se ei tunnu järkevältä. Ajattelemme olevamme voittamattomia: toivumme hetkessä kuormituksesta, unettomista öistä ja seuraavan päivän katumuksista. Ajan myötä alkaa kuitenkin tuntua siltä, että ehkä keho todella muistaa kaiken. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Ajatus ei ole peräisin sosiaalisen median ilmiöistä, vaikka siellä se nykyään elää. Se on lyhyt tapa kuvata ilmiötä, jota tutkijat ovat selvittäneet jo vuosikymmenten ajan. Toistuva kuormitus ja järkyttävät kokemukset eivät vaikuta vain mielialaan tai muistiin. Ne voivat muuttaa sitä, miten keho reagoi ympäristöönsä.
Lue myös: Somen suhdesanasto – näin puhutaan rakkaudesta ja eroista nyt
Keho ”tallentaa” kuormituksen
Kuormitus on kehollista. Kun aivot havaitsevat uhan, todellisen tai kuvitellun, ne käynnistävät elimistön hälytystilan. Stressihormonien määrä kasvaa, syke kiihtyy, lihakset jännittyvät ja ruoansulatus hidastuu. Lyhytaikaisesti tämä on hyödyllistä. Mutta jos hälytystila aktivoituu toistuvasti, se kuormittaa kehoa ja liittyy esimerkiksi ahdistuneisuuteen, unihäiriöihin, masennukseen ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin.
Ihmisillä, jotka ovat kokeneet pitkäkestoista tai varhaista järkytystä, tämä tila voi jäädä päälle. Tyypillisiä oireita ovat jatkuva valppaus, keskittymisvaikeudet, unihäiriöt ja kehon jännittyneisyys. Nämä eivät ole mielikuvituksen tuotetta, vaan todellisia kehollisia reaktioita.
Syy löytyy aivoistamme
Aivotutkimus auttaa ymmärtämään miksi. Tutkimuksissa on havaittu, että traumaattisiin tiloihin liittyy muutoksia aivojen alueilla, jotka säätelevät uhan havaitsemista, muistia ja tunteita. Näihin kuuluvat mantelitumake, hippokampus ja otsalohkon etuosat. Ne vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti ihminen reagoi kuormitukseen ja kuinka kauan keholta kestää palautua.
Pitkäaikaisseurannat tukevat tätä. Lapsuuden haitalliset kokemukset liittyvät kohonneeseen riskiin sairastua fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin myöhemmin elämässä. Keho sopeutuu siihen, mille se altistuu, vaikka kokemukset olisivat kaukana menneisyydessä.
Lue myös: Särkyneen sydämen syndrooma – tunteet voivat oikeasti pysäyttää sydämen
Ajatus ei ole niin yksinkertainen kuin TikTokissa
Verkossa ajatus kehon muistista on usein yksinkertaistettu liikaa. Jokainen särky tulkitaan traumaksi, jokainen huono päivä todisteeksi kaltoinkohtelusta.
Tiede ei sano näin, vaan se puhuu siitä, miten toistuva kuormitus voi herkistää kehon reagoimaan. Se ei tarkoita, että keho toimisi sinua vastaan.
Oleellinen ajatus on tämä: keho oppii. Se sopeutuu. Se säilyttää ne toimintatavat, jotka ovat joskus auttaneet selviytymään. Jos jokin tuntuu olevan pielessä, kyse ei ole henkilökohtaisesta epäonnistumisesta tai epämääräisestä tunteesta, vaan siitä, että kehoaan kannattaa kuunnella.
Lähde: Vice
