Torkuttaminen on yleistä
Monen aamu alkaa samalla tavalla: herätyskello soi, käsi hapuilee puhelinta ja painaa torkkua. Ja vielä kerran. Ja ehkä vielä kerran.
Tutkimuksen mukaan jopa 57 prosenttia ihmisistä myöntää torkuttavansa aamuisin. Mutta mitä kehossa oikeasti tapahtuu, kun painat torkkunappia yhä uudelleen?
Uni toimii 90 minuutin sykleissä
Yön aikana keho käy läpi useita unisyklejä. Yksi sykli kestää keskimäärin 90–110 minuuttia ja sisältää sekä kevyttä unta, syvää unta että REM-unta, jossa nähdään usein unia.
Syvä uni on se vaihe, jossa keho palautuu kunnolla. REM-vaiheessa taas aivot ovat aktiivisia ja unet voivat olla hyvinkin eläviä.
Herätyskello osuu usein juuri johonkin näistä vaiheista, eikä aina siihen kaikkein mukavimpaan.
LUE MYÖS: Olitko unessa raskaana? Kyse ei olekaan vauvahaaveista vaan tästä
Torkuttaminen sekoittaa aamuherätyksen
Kun painat torkkua, keho ehtii usein vajota takaisin vain kevyen unen alkuun, ennen kuin uusi hälytys keskeyttää sen taas.
Tämä tarkoittaa käytännössä unta, joka ei ehdi palauttaa kunnolla. Siksi moni kokee, että torkuttaminen ei oikeasti tee aamusta helpompaa, vaikka se hetkellisesti tuntuukin hyvältä.
Lisäksi useat peräkkäiset herätykset voivat tehdä aamusta sekavan: keho ei oikein tiedä, pitäisikö vielä nukkua vai jo herätä.
Syyllisyydestä ei silti ole syytä kärsiä
Hyvä uutinen torkuttajille on se, että tutkimusten mukaan torkuttaminen ei välttämättä ole niin haitallista kuin joskus on väitetty. Joissakin tutkimuksissa sen on jopa huomattu voivan parantaa hetkellisesti mielialaa ja ajattelua.
Monelle torkku onkin yksinkertaisesti tapa herätellä itseään hitaasti uuteen päivään.
Jos aamulla tuntuu jatkuvasti siltä, että tarvitset kolme, neljä tai viisi herätystä ennen kuin pääset ylös, et myöskään todennäköisesti ole ainoa.
Lähde: Verywell Mind
