Jo antiikin ajoista asti ihmiset ovat uskoneet, että kuu vetää meitä puoleensa, ei vain vuorovesiä, vaan myös mielialoja. Silti tiede on ollut vuosikymmeniä yksimielinen: täysikuu ei muuta sinua, vaikka siltä tuntuisikin.
Silti moni meistä vannoo, että täysikuu tekee jotain. Ehkä me vain haluamme uskoa siihen. On helpompaa ajatella, että taivaankappale sotkee tunteemme, kuin että olemme itse sekaisin ihan omasta tahdostamme.
LUE MYÖS: Perjantain pelastusrutiini – miksi ruotsalaiset osaavat rentoutua paremmin kuin me
Kun selitys on liian hyvä jättääkseen käyttämättä
Tieteellisesti täysikuu ei vaikuta mielenterveyteen tai toimintaamme. Mutta se kyllä vaikuttaa siihen, miten me havaitaan oma käytöksemme.
Kun tiedämme, että on täysikuu, me alamme etsiä merkkejä siitä, että se vaikuttaa ja huomaamme ne helpommin. Tätä kutsutaan vahvistusharhaksi: ihminen uskoo sen, mitä odottaa näkevänsä.
Toisin sanoen: jos uskot, että täysikuu saa ihmiset sekoamaan, huomaat jokaisen oudon tuntemuksen ja mielen ailahduksen juuri silloin. Mutta kun on puolikuu, et kiinnitä niihin mitään huomiota.
Vika ei ole kuussa – vaan valossa
Yksi harvoista todellisista vaikutuksista on uni. Tutkimusten mukaan ihmiset saattavat nukkua täydenkuun aikaan huonommin, koska yö on kirkkaampi ja unirytmi heilahtaa.
Ja kun valvot, olet ärtyneempi, väsyneempi ja todennäköisesti huonommin käyttäytyvä versio itsestäsi. Eli täysikuu ei tee ihmisistä hulluja, mutta saattaa aiheuttaa väsymystä.
LUE MYÖS: Kyllä, tämä on oikea kilpailu: mies voitti makaamalla 33 tuntia paikallaan
Tarvitsemme vähän taikaa
Totuus on tylsä, mutta ihmiset eivät elä pelkällä faktalla. Me pidämme tarinoista. Kuun syyttäminen on hauskaa, vähän romanttista ja tekee arjesta mystisempää.
Se on tapa selittää omaa kaoottisuutta: “En se minä ole, se on kuu.” Ja ehkä siinä ei ole mitään pahaa.
Jos täysikuun myytit antavat meille syyn pysähtyä, nauraa omalle sekoilulle ja ihailla taivasta hetken, se ei ole huono vaikutus lainkaan.
Lähde: Verywell mind
