Yle Areenaan ilmestynyt Pako Boliviasta on nostanut uudelleen esiin yhden Norjan tunnetuimmista ja kiistanalaisimmista rikostapauksista. Sarja perustuu niin sanottuun Bolivia-sakeniin, jossa kolme norjalaista naista pidätettiin Boliviassa vuonna 2008 epäiltyinä kokaiinin salakuljetuksesta.
Lue myös: Kokaiinin käyttö ei aina näy – nämä merkit paljastavat totuuden
Sarja kertoo tapahtumista draaman keinoin, mutta todellisuus oli monin tavoin ristiriitaisempi ja oikeudellisesti epäselvempi kuin televisiossa nähtävä versio. Tässä jutussa käydään läpi, mitä oikeasti tapahtui, keitä naiset olivat ja missä sarja poikkeaa tunnetuista faktoista.
Keitä naiset olivat ennen Boliviaa
Tapauksen keskiössä olivat Stina Brendemo Hagen, Madeleine Rodriguez sekä kolmas nainen, joka on mediassa tunnettu nimellä Lillesand-kvinnen eli Lillesandista kotoisin oleva nainen.
Naiset tunsivat toisensa ennestään ja kuuluivat samaan sosiaaliseen piiriin. Heitä yhdistivät matkustaminen, kiinnostus Etelä-Amerikkaa kohtaan ja vaihtoehtoinen elämäntapa. He eivät olleet toisilleen vieraita eivätkä täysin satunnaisia matkakumppaneita.
Sekä Stina Hagenilla että Rodriguezilla oli jo aiempaa kokemusta Boliviasta. He olivat käyneet maassa vuotta aiemmin ja luoneet kontakteja paikallisiin henkilöihin, jotka tarjosivat majoitusta, oppaan palveluita ja apua matkustamiseen. Lillesandista kotoisin oleva nainen tuli mukaan myöhemmin ja erilaisista lähtökohdista.
Juuri nämä aiemmat yhteydet nousivat myöhemmin keskeisiksi oikeusprosesseissa.
Mitä Cochabamban lentokentällä tapahtui
Toukokuussa 2008 Stina Brendemo Hagen, Madeleine Rodriguez ja Lillesandin nainen pidätettiin Cochabamban lentokentällä heidän ollessaan palaamassa Norjaan. Viranomaiset löysivät heidän matkatavaroistaan yhteensä 22,4 kiloa kokaiinia, joka oli jaettu useisiin urheilukasseihin.
Myöhemmin Norjan poliisi tarkisti määrän noin 11 kiloon, koska Boliviassa huumeiden lisäksi oli punnittu myös pakkaukset ja laukut.
Kaikki kolme naista kiistivät tietäneensä huumeista. Heidän mukaansa laukut eivät olleet yksiselitteisesti heidän pakkaamiaan, ja he olivat luottaneet paikallisiin henkilöihin, jotka olivat auttaneet matkajärjestelyissä.
Bolivialainen oikeus tuomitsi heidät pitkiin vankeusrangaistuksiin. Naiset sijoitettiin Cochabambassa sijaitsevaan San Sebastiánin naisvankilaan, jonka olosuhteita on kuvattu äärimmäisen raskaiksi. Tässä kohdin sarjan kuvaus vastaa pääpiirteissään todellisuutta, vaikka yksityiskohtia on dramatisoitu.
Tapahtumien ydinkysymys: tiesivätkö he?
Bolivia-sakenin keskeisin ja yhä avoin kysymys on, tiesivätkö naiset kuljettavansa huumeita.
Oikeusprosessien aikana esiin nousi ristiriitaisia todisteita, kuten tekstiviestejä ja yhteyksiä henkilöihin, joilla oli sidoksia huumekauppaan. Osa aineistosta viittasi siihen, että ainakin yksi naisista saattoi ymmärtää, mihin oli ryhtymässä. Toisaalta mikään ei yksiselitteisesti osoittanut, että kaikki kolme olisivat tienneet kuljettavansa kokaiinia.
Sarja esittää yhden tulkinnan tapahtumista, mutta sivuuttaa osin sen, että Norjassa tapausta käsiteltiin myöhemmin uudelleen. Tässä prosessissa Lillesandista kotoisin oleva nainen vapautettiin syytteistä kokonaan. Tämä on merkittävä juridinen fakta, joka muuttaa käsitystä yhteisestä ja yksiselitteisestä syyllisyydestä.
Pako Boliviasta – sarjan dramaattisin osuus
Sarjan dramaattisin osa perustuu Stina Hagenin pakoon Boliviasta. Hänet vapautettiin vuonna 2011 takuita vastaan, mutta velvoitettiin pysymään Cochabambassa.
Näitä ehtoja ei noudatettu. Stina Hagen pakeni maasta pienen lapsensa kanssa toimittajien ja yksityisten tukijoiden avustuksella. Pako kulki Bolivian sisällä, Andien yli ja Brasilian kautta Eurooppaan. Lopulta hän saapui Norjaan ilman voimassa olevia matkustusasiakirjoja.
Lue myös: Sukupuoli tai ikä ei suojaa deittihuumeilta
Norjan viranomaiset päättivät olla nostamatta syytteitä, ja asia käsiteltiin Norjassa eri lähtökohdista kuin Boliviassa.
Missä naiset ovat nyt
Bolivia-saken muutti kaikkien kolmen naisen elämän pysyvästi.
Stina Brendemo Hagen elää nykyään vetäytynyttä elämää Norjassa.
Lillesandista kotoisin oleva nainen on niin ikään pysynyt poissa julkisuudesta.
Madeleine Rodriguez asuu edelleen Boliviassa. Hänet vapautettiin tutkintavankeudesta vuonna 2016 takuita vastaan, mutta hänen tuomionsa ei ole lainvoimainen. Hän ei saa poistua Cochabambasta eikä Boliviasta.
Rodriguez on saanut Etelä-Amerikassa kolme lasta. Hänen vanhin tyttärensä, joka palautettiin Norjaan ulkoministeriön avustuksella pidätyksen jälkeen, on nyt aikuinen ja asuu Norjassa.
Miksi sarja ei anna lopullista vastausta
Pako Boliviasta ei ratkaise tapausta, koska todellisuus ei ole ratkaissut sitä. Sarja esittää yhden mahdollisen kertomuksen tapahtumista, mutta jättää katsojalle vastuun arvioida, mihin uskoa.
Lue myös: 6 selkeää keinoa, joiden avulla siedät epävarmuutta elämässäsi
Ehkä juuri siksi sarja on herättänyt niin paljon keskustelua. Se ei tarjoa selkeitä vastauksia, vaan muistuttaa, kuinka helposti tositapahtumat muuttuvat tulkinnoiksi – ja kuinka ratkaisevaa on se, kuka tarinan kertoo.
Facebookissa toimii ryhmä Free Madelaine Rodriguez. Sen lisäksi Madelainen kaksoissisko on antanut kovaa kritiikkiä sarjasta.
Lähde: TV2, The Bolivian Case, Dagbladet
