Terveydestä on tullut jatkuvasti läsnä oleva osa arkea.
Oireisiin etsitään vastauksia nopeasti, ja vaikka tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, raja luotettavan tiedon ja mielipiteiden välillä on osittain hämärtynyt.
Nopeus ja samaistuttavuus somen valttikortteja
Yhä useampi hakee terveystietoa verkosta ennen lääkäriä tai jopa sen sijaan. The Independent kirjoitti hiljattain, että lähes puolet brittiläisistä turvautuu itse diagnosointiin verkon avulla.
Ilmiö liittyy pitkälti saatavuuteen ja pitkiin jonotusaikoihin. Sosiaalinen media tarjoaa nopean ja vaivattoman vaihtoehdon, jossa vastauksia saa ilman vastaanotolle lähtemistä.
Oma lukunsa ovat influensserit, jotka rakentavat luottamusta samaistuttavuudella. He kertovat omista kokemuksistaan ja tarjoavat yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.
Ongelma piilee siinä, että lääketiede ei toimi näin. Se ei tarjoa varmoja vastauksia, vaan perustuu todennäköisyyksiin ja siihen, että ihmiset reagoivat eri tavoin. Toisin kuin somessa, jossa kaikki esitetään nopeasti ja varmana tietona.
Kun tieto muuttuu tuntemuksiksi
Verkossa kulutettu terveystieto voi vaikuttaa myös siihen, miltä kehossa tuntuu. Ilmiötä selittää niin sanottu nosebovaiktuus, eli odotukset voivat synnyttää tai voimistaa oireita.
Sosiaalinen media voi muokata sitä, millaisia oireita ihmiset kokevat, erityisesti nuorten kohdalla. Kyse ei ole kuvittelusta, vaan mielen ja kehon yhteydestä. Eli se, mitä näemme ja uskomme, voi tuntua myös fyysisesti.
Samaan aikaan vaikuttaa myös niin kutsuttu forer-ilmiö. Siinä oireita kuvataan riittävän yleisellä tasolla, jolloin moni tunnistaa itsensä niistä. Tällaisia ovat esimerkiksi väsymys, keskittymisvaikeudet ja levottomuus.
Tämä voi johtaa herkästi itse tehtyihin diagnooseihin ilman ammattilaisen arviota.
Bisnes syntyy epävarmuudesta
Kaiken takana on myös bisnes.
Terveystiedon rinnalle on kasvanut laaja hyvinvointimarkkina, jossa sosiaalinen media on täynnä lisäravinteita, kotitestejä ja erilaisia hoitoja, joiden tehosta ei aina ole vahvaa tieteellistä näyttöä.
Samalla raja tiedon ja mainonnan välillä hämärtyy. Henkilökohtaiselta kuulostava suositus voi olla osa kaupallista yhteistyötä, eikä sitä ole aina helppo tunnistaa, vaikka Suomessa kaupallisten yhteistöiden merkitsemistä onkin viime aikoina tarkennettu ja valvontaa lisätty.
Lisäksi algoritmit vahvistavat ilmiötä. Mitä enemmän terveyssisältöä kuluttaa, sitä enemmän sitä näkee – ja sitä helpommin alkaa tuntua siltä, että jokin on pielessä.
