Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan täydellinen päivä ei synny pelkästä sohvalla makoilusta, vaan yllättävän tarkasta tasapainosta työn, sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan välillä.
Kanadalaisen British Columbian yliopiston ja sveitsiläisen Baselin yliopiston tutkijat analysoivat kymmenien tuhansien amerikkalaisten arkea American Time Use Survey -aineiston avulla.
Tavoitteena oli selvittää, mikä tekee päivästä hyvän.
Kuusi tuntia on kriittinen raja työpäivälle
Moni haaveilee elämästä ilman töitä, mutta tutkimus ei täysin tue ajatusta. Nollatuntinen työpäivä ei nimittäin automaattisesti tarkoita parempaa päivää.
Sen sijaan tutkijat havaitsivat selkeän rajan. Yli kuuden tunnin työpäivät vähentävät todennäköisyyttä kokea päivä hyväksi. Alle kuusi tuntia näyttäisi olevan optimaalinen määrä, jossa työ ei vielä syö liikaa energiaa tai aikaa muulta elämältä.
Kyse ei siis ole pelkästään työn määrästä, vaan sen suhteesta muuhun arkeen.
Sosiaalisuus ja liike tekevät päivästä paremman
Työn lisäksi tutkimus tarkasteli yli sataa erilaista arkista toimintaa. Yksi selkeimmistä havainnoista liittyi sosiaaliseen kanssakäymiseen. Esimerkiksi ystävien tapaaminen lisäsi lähes aina todennäköisyyttä hyvään päivään, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti.
Kahden tunnin sosialisointi vaikutti olevan optimaalinen määrä. Sen ylittäminen ei enää tuonut lisähyötyä.
Myös liikunnalla oli vahva positiivinen yhteys hyvän päivän kokemukseen. Jopa neljä tuntia liikuntaa päivässä korreloi paremman fiiliksen kanssa, mikä tuskin yllättää ketään, joka on kokenut endorfiiniryöpyn treenin jälkeen.
Sen sijaan passiivinen vapaa-aika, kuten television katselu, ei tutkimuksen perusteella lisännyt hyvän päivän todennäköisyyttä lainkaan. Sama päti kotitöihin.
Kiinnostavia suuntaviivoja
Vaikka tulokset kuulostavat houkuttelevan selkeiltä, tutkijat korostavat, ettei kyse ole suorasta ohjekirjasta onnellisuuteen. Yksittäiset aktiviteetit eivät välttämättä aiheuta hyvää päivää, vaan ne liittyvät siihen tilastollisesti.
Havaintoja voi kuitenkin pitää suuntaa antavina.
Ne viittaavat siihen, että hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea aktiivisesta vapaa-ajasta, kohtuullisesta työmäärästä ja rajatusta mutta merkityksellisestä sosiaalisesta ajasta.
Lähteet: Metro.co.UK, The Guardian
