Miten Helsingin nuorilla menee? Yhdeksän kymmenestä 15-29-vuotiaasta voi hyvin, kertoo marraskuun lopulla julkaistu nuorten hyvinvointikertomus. Ikäryhmään kuuluu 135 934 ihmistä ja joka vuosi kaupunkiin muuttaa 9000 lisää muualta Suomesta ja 1000 ulkomailta.
Vaikka suurimmalla osalla menee hyvin, keskeinen havainto vaikuttaa olevan se, että jengi jakaantuu entistä enemmän kahteen leiriin. Jakautumista tapahtuu tulojen ja terveyden suhteen, harrastusmahdollisuuksissa, vähemmistöjen ja valtaväestön välillä sekä koulutuksessa. Maahanmuuttajien kohdalla ongelmia on useammassa kategoriassa.
Hyvinvointikertomus syntyi kaupungin tarpeesta saada iso kasa tietoa keskitetysti asiantuntijoiden käyttöön, ristiinpuhumisen ja hajanaisen ja ripottain saatavan tiedon sijaan. Asiantuntijat työskentelivät nuorten kanssa ja havaintojen perusteella löydettiin erilaisia näkökulmia poiminnoiksi isoon aineistoon. Hyvinvointikertomus on tarkoitus julkaista jatkossa vuosittain. Tänä vuonna tutkimus poiki artikkeleita, blogeja, videoita sekä muuta tietoa ja "kokemusasiantuntijuutta", joihin voi tutustua projektin kotisivuilla. Tästä artikkelista löydät 11 näkökulmaa suomalaiseen nuorisoon.
1. Terveys
Nuorten elintavat ovat kehittyneet terveellisempään suuntaan. 80 prosenttia nuorista kokee terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi. Huumeiden vetäminen alkoi lisääntyä 2008-2009, mutta kasvu on taittunut. Lihavuus on pysynyt yleisenä. Ehkäisy pitäisi hoitaa paremmin. Maahanmuuttajat erottuvat elintavoiltaan, kuten liikunnassa, terveydessä ja masentuneisuuden yleisyydessä.
2. Harrastukset
Kaikilla nuorilla ei ole varaa taloudellisista syistä harrastaa tai liikkua. Nuoret aikuiset kokevat, että myös vanhemmille tulisi olla “sitoutumattomia” paikkoja, joissa tavata samanhenkisiä.
3. Koulutus
Ammatillinen koulutus on lennossa: suosio kasvaa ja keskeytykset vähenevät. Helsingin sisällä on isoja eroja koulutukseen osallistumisessa. Kotimaankielisistä työn ja koulutuksen ulkopuolella on 4 prosenttia, vieraskielisistä 23 prosenttia.
4. Maahanmuutto
Perusopetuksen lopussa maahan tulleilla nuorilla, joilla ei ole valmiuksia suoriutua koulusta, on vaikeuksia siirtyä toisen asteen opintoihin, koska niissä edellytetään usein tiettyä osaamista ja suomen kielen hallintaa.
5. Tuloerot
Nuorten tulokehitys jakautuu kahtia entistä jyrkemmin. Ei ole yllättävää, että nuoret tarvitsevat lisää kesätyöpaikkoja ja että ulkomaalaisena on vaikea päästä töihin.
6. Oikeudet vs. velvollisuudet
Nuoret eivät tiedä riittävästi oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Toisaalta työnantajat ja oppilaitokset tietävät liian vähän nuorten kulttuurista. Tässäkin maahanmuuttajilla on tarvetta tiedolle.
7. Kiusaaminen
Kiusaaminen on iso syy siihen, miksi viidesosa peruskoululaisista ei pidä koulunkäynnistä. Edelleen neljäsosaa on kiusattu lukukauden aikana, vaikka kiusaaminen on vähentynyt. Nyt halutaan kiinnittää huomiota läppäpuhekulttuuriin: usein kiusaamiskokemusta vähätellään tekijän toimesta heittämällä “se oli vaan läppää” -kortti pöytään.
8. Seksuaalinen väkivalta
Seksuaalista väkivaltaa on kokenut yli viidesosa tytöistä ja ammattiin opiskelevista tytöistä jopa kolmannes. Homo-, lesbo-, bi-, trans-, intersukupuolisilla ja queer-nuorilla on enemmän kokemuksia syrjäytymisvaarasta ja väkivallasta.
9. Ystävät
Yhdeksällä nuorella kymmenestä on yksi tai useampi ystävä, kenen kanssa jakaa maailman tuskaa ja puhua luottamuksellisesti. Ensimmäisen polven maahanmuuttajat olivat yleisemmin vailla ystäviä.
10. Yksinhuoltajat
Helsingissä on yksinhuoltajia enemmän kuin muualla maassa. Nuorilla on keskusteluyhteys vanhempiinsa, mutta maahanmuuttajilla muita enemmän keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa.
11. Asuminen
Yhteisasuminen on kasvanut nuorten asumismuotona, yksinasuminen vähentynyt.
