Aivodoping

Muista paremmin, opi nopeammin, työskentele tehokkaammin. Millaisella riskillä?

Aivojen toimintaa tehostavat ja opiskelua helpottavat lääkkeet ovat täällä. Kuinka suuren riskin olet valmis ottamaan muistaaksesi paremmin, oppiaksesi nopeammin, työskennelläksesi tehokkaammin tai pysyäksesi skarppina läpi yön? Älypillereitä napsivat  Ivy-leaguen opiskelijat, Oxfordin tutkijat ja tämän artikkelin kirjoittaja.

Olen journalismin nimissä syönyt viikon pirasetaami-nimistä lääkettä, joka on tarkoitettu lihasnykäysten ja Alzheimerin taudin hoitoon. En kärsi kummastakaan vaivasta, vaan toivon, että lääke parantaisi keskittymiskykyäni, muistiani, huomiokykyäni ja valppauttani. Ja paransihan se, mutta teki samalla minusta kuivemman tyypin.

Älylääkkeiksi tai nootropiineiksi kutsutaan laajaa joukkoa lääkkeitä piristeistä muistilääkkeisiin. Valmisteet on tarkoitettu erilaisten kognitiivisten sairauksien ja ongelmien, kuten Alzheimerin taudin, dementian ja ADHD:n hoitoon. Yhdysvaltain ja Britannian huippuyliopistojen opiskelijoiden ja muiden älytyöläisten käsissä niistä on tullut tehokkaamman oppimisen, paremman muistin ja nopeamman työskentelyn välineitä.

Aloitan älylääkkeeni sunnuntaiaamuna 1,2 grammalla pirasetaamia. Pilleri on hevoskuuriantibioottilääkkeen kokoinen ja hankalasti nieltävä. Se juuttuu poikittain kurkkutorveen eikä suostu solahtamaan alas. Illalla tunnustelen vaikutusta. Onko muistini parantunut viisi prosenttia, olenko kymmenen prosenttia nopeampi oppija? En huomaa vaikutusta.

Kolmantena päivänä päätän lisätä annostusta. Otan kaksi tablettia ja tunnen itseni jännällä tavalla narkkariksi. Kollegat eivät lakoa aivoenergiani edessä, mutta olo on jotenkin skarpimpi. Päätän, että se on placeboa. Ainoa todistettava muutos on se, että herään joka aamu minuuttia ennen herätyskellon soimista – riippumatta siitä, moneltako kello soi. Selittämätöntä.

Päivänä viisi alkaa tapahtua. Tällä artikkelilla on kiire. Istun tietokoneeni ääreen ja teen 14-tuntisen työpäivän. Viimeiset kolme tuntia istun hievahtamatta ruutua tuijottaen ja kirjoitan. En facebookkaa, en keitä teetä, en käy vessassa. Olo ei ole sekava, ei edes väsynyt. Aivoni ovat keskittyneet saattamaan tehtävän valmiiksi. Aivan kuin minulle olisi puettu henkiset ravihevosten silmälaput, jotka estävät ajatuksen harhailun ja löyhän assosiaation. Kirjoitan artikkelin loppuun, luen ja tarkistan. Valmis, tehokkaammin kuin koskaan.

Aamulla päätoimittaja (joka ei tiedä 14-tuntisesta työpäivästäni tai annostuksen lisäämisestä) kommentoi, että tekstini on kuivempaa kuin yleensä. Saan tehtäväksi lisätä sata prosenttia svengiä. Vaan milläs lisäät, kun aivojen svengailulle on pantu kemiallinen stoppi. Tuomitkaa itse, hyvät lukijat.

Nopeammin, korkeammalle, älykkäämmin

Esseen jättöpäivä lähestyy, pitäisi pysyä hereillä ja skarppina koko yö? Harkitse piristeitä. Nappi modafiniilia (kauppanimeltään Provigil), metyylifeniaattia (Ritalin) tai deksamfetamiinia (Dexedrine) naamaan ja homma hoituu.

Vaikka miten tankkaa, ei tenttikirjasta tunnu jäävän mitään päähän? Ota avuksi muistilääkkeet pirasetaami (Nootropil), donepetsiili (Aricept) tai galantamiini (Reminyl).

Yhdysvaltojen akateemisten piirien suosikkiälylääkkeiksi ovat nousseet ADHD:n hoidossa käytetyt amfetamiinijohdannaiset metyylifenidaatti (Ritalin) ja deksamfetamiini (Adderal), psykostimulantti pirasetaami (Nootropil) sekä modafiniili-niminen stimulantti (Provigil).

Vuonna 2005 yhdysvaltalaisten yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa suoritettu tutkimus paljasti, että seitsemän prosenttia opiskelijoista käytti älylääkkeitä. Joissakin korkeakouluissa jopa neljännes opiskelijoista oli käyttänyt älylääkkeitä. Ivy Leaguen huippuyliopistot Harvard, Yale, Columbia ja Princeton ovat saaneet maineen älylääkkeiden suurkuluttajina. Myös yliopistojen tutkijat sieppailevat nootropiineja.

Oxfordin yliopiston filosofian laitoksen älylääkkeisiin erikoistunut tutkija Anders Sandberg kertoo puhelimessa, että lääkkeiden käyttö on laitoksella arkipäivää.

"Jotkut käyttävät hyvin mietoja nootropiineja ja piristeitä, kuten nikotiinipurukumia. Useimmat ovat ainakin kokeilleet älylääkkeitä. Itse käytän modafiniilia silloin, kun on pysyttävä kireässä aikataulussa, skarpattava tutkimuksen loppuunsaattamisessa tai pysyttävä vireänä konferensseissa. Kokeilin amfetamiinipohjaista Adderallia, mutta se nosti verenpainettani. Ongelmani älylääkkeiden kanssa on se, etteivät ne sovi yhteen ankaran stressin kanssa – ja juuri stressitilanteissa niitä tarvitsisi eniten!"

Minä löysin älylääkkeet kuultuani niistä suomalaistytöltä, joka oli kokeillut piristeitä vaihto-oppilasvuonnaan USA:ssa. Suomessa nootropiineja kokeillut tyttö oli poikkeus.

Nuorisotutkija Mikko Salasuo on selvittänyt nuorten aikuisten päihteiden käyttöä. Hänen mukaansa Suomessa älylääkkeitä käyttää vain kourallinen yliopisto-opiskelijoita.

"Yhdysvalloissa ja Britanniassa lääkkeet ja huumeet ovat arkipäiväisempi asia kuin Suomessa. Siellä koulurakenne ja korkeat lukukausimaksut aiheuttavat valtavat paineet onnistua. Suomessa tentin voi käydä uusimassa, Yhdysvalloissa tentissä mokaaminen tarkoittaa pahimmillaan lisävuotta kymmenien tuhansien dollarien lukukausimaksulla."

Salasuon haastattelututkimuksissa löytyi henkilöitä, jotka olivat kokeilleet huumeita, esimerkiksi amfetamiinia, opiskelutarkoituksissa. Alle kymmenen yliopisto-opiskelijaa ilmoitti yrittäneensä parantaa opiskelutehoaan lääkkeillä.

"Lääketieteellinen ja oikeustieteellinen tiedekunta, Kemian laitos, Kauppakorkeakoulu", listaa Salasuo opinahjoja, joiden opiskelijat ovat kertoneet käyttäneensä kemiaa.

Älypillerit eivät ole vaarattomia lääkkeitä. Riski tulla riippuvaiseksi esimerkiksi amfetamiinijohdannaisista on suuri. Varoitukset eivät kuitenkaan kiinnosta lapsesta asti lääkittyä sukupolvea. Nyt korkeakouluopintojaan aloittelee joukko nuoria aikuisia, joiden koulutaipaleen alussa ADHD-lääkitys on ollut arkipäivää. Kaikki tuntevat jonkun, joka on syönyt Ritalinia tai Concertaa ja selvinnyt hengissä ja terveenä. 4–10 prosenttia maailman lapsista kärsii tarkkaavaisuushäiriöstä ja Adderallia ja Ritalinia popsitaan maailmassa 3,5 miljardilla eurolla vuodessa. Yliopistoissa pimeät pillerit hankitaan joko omalla reseptillä tai ADHD-diagnosoiduilta kavereilta. Pimeänä hankittavan 20 milligramman Adderall-pillerin hinta pyörii Ivy Leaguen kampuksilla kymmenessä eurossa.

Suomessa lääkkeiden käsiinsä saaminen on astetta hankalampaa. Cityn koe-eläimen onnistui viikon aikana saada pirasetaamiresepti terveyskeskuksesta, mutta ADHD-lääkkeitä ei lääkäriltä herunut. Amfetamiinijohdannaisia on jonkin verran tarjolla katukaupassa, muita älylääkkeitä ei. Koe-eläin ei saanut ADHD-lääkkeitä kadulta, ADHD:ta sairastavalta ystävältä kylläkin. Minirin-lääkettä, alunperin yökastelulääke, löytyi tuttavien kautta.

Älylääkkeet vs. luomulääkkeet

Johann Hari, 31-vuotias The Independentin toimittaja ja moninkertainen journalistipalkintojen voittaja, käytti eri lääkettä, mutta koki saman luovuuden katoamisen kuin minäkin. Hän kuvailee blogissaan kokemuksiaan Provigilin parissa näin:

"Parin tunnin kuluttua ensimmäisen 200 milligramman annoksen ottamisesta huomasin vaipuvani syvään keskittymisen tilaan. Pystyin helposti lukemaan kirjaa kuusi tai seitsemän tuntia yhtä mittaa. En huomannut olossani mitään muutoksia, en ollut pilvessä tai aineissa. Kuukausi, jolloin söin Provigilia, oli elämäni tuotteliain."

Ensimmäiseen kolmeen viikkoon Hari ei huomannut mitään sivuvaikutuksia. Suoritettuaan kaikki rästissä olleet tehtävänsä hän totesi, että jotain puuttui: ideat.

"Luovuuteni oli nollassa. Päässäni ei ollut yhtään uutta ajatusta, olin vain toteuttanut niitä ideoita, jotka olin saanut ennen lääkekuurin aloittamista. Lopetin lääkkeet ja aivoni palasivat hitaampaan, sekavampaan tilaansa, mutta ideat, luovuus ja spontaanius palasivat. Nyt pidän Provigilia kaapissa niitä päiviä varten, joina minun on työskenneltävä tehokkaasti ja nopeasti, mutta en ota kuin pari pilleriä kuukaudessa."

Muistisairauksiin tarkoitetut lääkkeet lisäävät ja manipuloivat aivojen välittäjäaineita sekä mahdollisesti entsyymejä ja hormoneja, mahdollisesti parantavat aivojen hapensaantia ja verenkiertoa sekä jouduttavat hermojen kasvamista ja uusiutumista. Monien nootroopiinien, erityisesti muistia ja oppimiskykyä parantavien, tehoa on vaikea todistaa. Koska muistin normaalitasoa on mahdotonta määritellä, ei voida myöskään todeta, että muisti on parantunut vaikkapa viisi prosenttia. Tutkijat kiistelevät vasta siitä, onko älyä ja muistia ylipäätään mahdollista mitata tai edes määrittää.

Onko muistilääkkeiden väärinkäytöllä mahdollista parantaaa terveen ihmisen muistia tai oppimiskykyä? Neurologian erikoislääkäri Auli Verkkoniemi on epäileväinen.

"Lääkkeet on tarkoitettu sairauden hoitoon, ei terveille ihmisille. Jos terve henkilö syö lääkkeitä, hän luultavasti ei saa niistä hyötyä, mutta ottaa kaikki sivuvaikutusten riskit."

Lääkkeitä syödään aivojen boostaustarkoituksessa usein pienempiä määriä kuin niiden sairauksien hoidossa, joihin lääkkeet on alkujaan tarkoitettu. Esimerkiksi pirasetaamin annostus on sairautta hoidettaessa 7,2 grammaa päivässä, älylääkkeen ominaisuudessa korkeintaan 2,4 grammaa.

"Jos lääkkeitä syödään pieniä määriä, sivuvaikutukset voivat olla lievempiä, mutta silloin myös teho kärsii. Mahdollinen vaikutus on luultavasti placeboa", arvelee Verkkoniemi.

Cambridgen yliopiston tutkija Barbara Shakian on työskennellyt älylääketutkimuksen parissa kohta kymmenen vuotta.

"Modafiniili vaikuttaisi parantavan lyhytkestoista muistia ja kykyä prosessoida informaatiota sekä tekevän ihmisestä harkitsevaisemman ja vähemmän impulsiivisen", hän toteaa tutkimuksessaan, jossa testattiin modafiniilin vaikutusta oppimiseen. 60:lle 18–35-vuotiaalle miehelle tehtiin sarja kognitiivisia testejä. Modafiniilia saanut ryhmä suoriutui huomattavasti paremmin oppimiskykyä ja lyhytkestoista muistia mitattavissa tehtävissä. Heidän onnistui siirtyä tehtävästä toiseen tehokkaammin ja sietää stressaavia tilanteita verrokkiryhmää paremmin.

Toisella kertaa Shakian tutki kollegojensa modafiniilin käyttöä. Kävi ilmi, että yhdysvaltalaiset tutkijat käyttivät pääasiassa lääkärin reseptillä hankittua modafiniilia yötyön ja aikaeron aiheuttaman väsymyksen hoitoon. Brittitutkijat puolestaan tilasivat modafiniilinsa laittomasti netistä ja käyttivät sitä säännöllisesti työtehon lisäämiseen.

Pennsylvanian yliopiston tutkimuksessa testattiin muistilääkkeiden vaikutusta kolmeen aivotoiminnan osa-alueeseen: oppimiseen, työmuistiin ja havaintokykyyn. Tutkimus kirjasi kaksi havaintoa. Ensinnäkin, älylääkkeiden syöjät menestyivät paremmin kaikissa kolmessa testissä. Hyödyt olivat selvimmät oppimistesteissä, vähäisimmät havaintokykykokeissa. Toisekseen, älylääkkeet hyödyttivät vähiten niitä, joiden lähtötaso oli korkea. Toisin sanoen mitä fiksumpi olet, sitä vähemmän muistia parantavista lääkkeistä on sinulle hyötyä.

Piristeet sen sijaan auttavat lahjakkaimpiakin. Pokeriammattilainen Paul Phillips kiitti Adderalia ja Provigilia menestyksestään yli 12-tuntisissa, väsyttävissä, jatkuvaa skarppaamista vaativissa turnauksissa. Alettuaan käyttää Adderalia hän tienasi puolessa vuodessa 1,6 miljoonaa dollaria – enemmän kuin edellisinä neljänä vuotena yhteensä. 200–300 milligramman Provigil-annosten ansiosta hänen impulsiivisuutensa väheni ja hänestä tuli "pikemminkin pelin tarkkailija kun pelaaja, mikä on äärimmäisen tehokasta."

Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa 18 lentäjälle annettiin kuukauden ajan Alzheimerin taudin hoitoon kehitettyä donepetsiiliä (Aricept) samaan aikaan kun heille opetettiin uusia ammattiin liittyviä teknisiä ja motorisia taitoja. He selviytyivät lentosimulaattorikokeissa paremmin kuin placeboa saanut verrokkiryhmä. Erityisesti testin haastavimmat tehtävät kuten hätälaskeutuminen sujuivat lääkettä saaneelta ryhmältä paremmin. Lontoon Imperial Collegessa kirurgeja testaavan ryhmän alustavat tulokset osoittavat, että lääkärit leikkaavat turvallisemmin käytettyään älylääkkeitä.

"Työntekijöitä ei voida pakottaa syömään työn tasoa parantavia lääkkeitä. Jos älylääkkeillä voidaan turvallisesti nostaa esimerkiksi lentäjien tai kirurgien tarkkuutta ja taitoa, olisi niiden käyttö tietenkin suotavaa. Asiakkaiden henki on lentäjän tai lääkärin käsissä, ja silloin asiakkaalla tulisi olla oikeus turvallisimpaan mahdolliseen vaihtoehtoon", toteaa Sandberg.

Suomessa äly- tai muidenkaan lääkkeiden käytön hyötyjä terveille ihmisille ei tutkita, kertoo Verkkoniemi.

"Alzheimerin taudin hoidossa käytettävien muistilääkkeiden vaikutusta lievistä muistihäiriöistä kärsiviin on tutkittu. Tutkimukset osoittavat, että silloin sivuvaikutusten haitat ovat suurempia kuin hyödyt. Tästä syystä lääkkeitä määrätään vain dementian tasoisiin oireisiin, ei lievään muistamattomuuteen."

Älyn kilpavarustelu

Tiedelehti Nature kysyi lukijoiltaan, olivatko nämä käyttäneet älylääkkeitä parantaakseen keskittymistään, työtehoaan tai muistiaan. Yli 2000 lukijasta joka viides vastasi myöntävästi. Valtaosa oli valmis laillistamaan älylääkkeet ja jopa antamaan lääkkeitä lapsilleen siinä tapauksessa, että näiden luokkatoverit käyttäisivät niitä.

Niinpä, kuka haluaisi olla luokan tai työpaikan hitain, tyhmin tai tehottomin? Neurologian professori ja älylääkkeiden tutkija Anjan Chatterjee varoittaa, että älylääkkeiden yleistyessä älyllinen kilpavarustelu luultavasti kiihtyy. Jos vireisessä huoneessa työskentelisi toimittaja, joka modafiniilipäissään tahkoaa tuplatulosta meihin muihin nähden, olisi päätoimittajalla epäilemättä kiusaus palkata enemmänkin älylääkkeiden käyttäjiä. It-alalla tuloksentahkoaja saattaa vielä asua Intiassa ja tehdä hommat puolta halvemmalla kuin suomalainen, luomuaivoinen älytyöläinen.

Pillerinpyörittäjän moraali

Tulisiko älylääkkeet vapauttaa yleiseen jakeluun? Ainakin niitä tulisi testata ja kehittää turvallisemmiksi, arvioi Sandberg.

"Tällä hetkellä ainoa taho, joka systemaattisesti testaa älylääkkeiden käyttöä terveiden ihmisten kognitiivisten ominaisuuksien parantamiseksi, on armeija. Se on pelottavaa, aiheesta tarvitaan myös siviilitutkimusta."

Suomalaisille tehdään vuosittain jo melkein 10 000 kauneusleikkausta. Niissä ulkonäköönsä tyytymättömät ihmiset ovat valmiit ottamaan lääketieteellisen riskin kohentaakseen ulkonäköään. Sandbergin mukaan samalla logiikalla tulisi sallia henkisiin ominaisuuksiinsa tyytymättömien ihmisten turvautuminen lääketieteeseen – omalla vastuulla, totta kai. Chatterjee kutsuu älylääkkeiden käyttöä kosmeettiseksi neurologiaksi ja arvelee, että siitä tulee vielä tällä vuosikymmenellä yhtä hyväksyttyä kuin kosmeettisesta kirurgiasta – semminkin, kun älylääkkeiden käyttäjää on vaikea syyttää pinnalliseksi.

Vai tulisiko älylääkkeitä pikemminkin verrata kilpaurheilun dopingiin? Sekä tieteessä että urheilussa alan huippuunsa treenatut ammattilaiset – urheilijat tai tutkijat – kurottelevat lääketieteen avulla inhimillisen suorituskyvyn yli. Sandberg, älylääkkeitä käyttävä huippututkija, ei pidä rinnastuksesta.

"Älylääkkeet eivät ole verrattavissa dopingiin. Urheilussa dopingin käyttö rikkoo sääntöjä, mutta luovuudelle tai oppimiselle ei ole asetettu mitään sääntöjä. Tärkeintä on oppimisprosessi ja lopputulos. Ei nobelistilta oteta palkintoa pois jos käy ilmi, että ideat on saatu kahvin tai amfetamiinin vaikutuksen alaisena. Tarkoitushan on oppia – miksei oppimista voisi tehostaa? Vasta jos kyseessä on oppimiskilpailu, kuten pääsykokeet, voi asiassa olla moraalinen ongelma. Mutta oppimiskilpailut ovat ylipäätään laajasti inhottu asia."

Suurimmassa osassa maita, muun muassa Suomessa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa sääntö on, että lääkkeitä kehitetään sairauden hoitoon. Jollei sairautta ole, ei lääkettä tutkita.

"Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, onko typeryys sairaus. Tutkimukset osoittavat selvästi, että ihmiset, joilla on matala älykkyysosamäärä, ovat onnettomampia, elävät vaarallisempaa ja epäterveellisempää elämää ja kuolevat nuorempina. Heitä hoito älylääkkeillä myös auttaa kaikkein tehokkaimmin."

Lähteet: Journal of the American Medical Association, Neurology, The Guardian, The Independent, The New Yorker, The Nature, The Times

Lääkekaappi

Ampakiini

  • Kauppanimet: Ampakine
  • Toivotut vaikutukset: Parantaa tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä, vähentää unentarvetta
  • Alkuperäinen käyttötarkoitus: Skitsofrenian, Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin hoito
  • Sivuvaikutukset: Päänsärky

Anirasetaami

  • Kauppanimet: Draganon, Sarpul, Ampamet
  • Toivotut vaikutukset: Parantaa muistia ja keskittymiskykyä
  • Alkuperäinen käyttötarkoitus: Dementian hoito
  • Sivuvaikutukset: Ylivilkkaus, ahdistus

Deksamfetamiini

  • Kauppanimet: Dexedrine, Adderall
  • Toivotut vaikutukset: Poistaa väsymyksen, tehostaa ajatuksenjuoksua, piristää
  • Alkuperäinen käyttötarkoitus: ADHD:n hoito
  • Sivuvaikutukset: Unettomuus, pahoinvointi, sydämentykytys, kohonnut verenpaine

Donepetsiili

  • Kauppanimet: Aricept, Donepezil
  • Toivotut vaikutukset: Parantaa muistia ja oppimiskykyä
  • Alkuperäinen käyttötarkoitus: Alzheimerin taudin hoito
  • Sivuvaikutukset: Ripuli, pahoinvointi, päänsärky, lihaskrampit, ruokahaluttomuus

Galantamiini

  • Kauppanimi: Reminyl
  • Toivotut vaikutukset: Parantaa muistia ja oppimiskykyä
  • Alkuperäinen käyttötarkoitus: Alzheimerin taudin hoito
  • Sivuvaikutukset: Pahoinvointi, virtsatieinfektio, masennus, sekavuus

Metyylifenidaatti

  • Kauppanimet: Ritalin, Concerta, Equasym Retard
  • Toivotut vaikutukset: Poistaa väsymyksen, tehostaa ajatuksenjuoksua, piristää
  • Alkuperäinen käyttötarkoitus: ADHD:n, narkolepsian ja ylipanon hoito
  • Sivuvaikutukset: Painon lasku, ruokahaluttomuus, ärtyneisyys, unettomuus ja vatsakipu

Modafiniili

  • Kauppanimet: Provigil, Alertec, Modasomil, Modavigil, Vigil
  • Toivotut vaikutukset: Parantaa keskittymiskykyä ja muistia, poistaa unentarpeen työtehon kärsimättä
  • Alkuperäinen käyttötarkoitus: Narkolepsian hoito
  • Sivuvaikutukset: Unettomuus, päänsärky, hermostuneisuus, ahdistus

Oksirasetaami

  • Kauppanimet: Neuractiv, Neuromet, Hydroxypiracetam
  • Toivotut vaikutukset: Parantaa muistia, keskittymiskykyä ja oppimiskykyä
  • Alkuperäinen käyttötarkoitus: Dementian hoito
  • Sivuvaikutukset: Unettomuus, pahoinvointi, vatsakipu

Pirasetaami

  • Kauppanimi: Myocalm, Nootropil, Qropi, Dinagen, Synaptine
  • Toivotut vaikutukset: Parantaa muistia, keskittymiskykyä, huomiokykyä ja valppautta
  • Alkuperäinen käyttö: Lihanykäysten, Parkinsonin taudin, Alzheimerin taudin ja lukihäiriön hoito
  • Sivuvaikutukset: Painonvaihtelu, ylivilkkaus, hermostuneisuus

Selegiliini

  • Kauppanimet: Movegran, Eldepryl, Selegilin
  • Toivotut vaikutukset: Parantaa muistia ja keskittymiskykyä
  • Alkuperäinen käyttötarkoitus: Parkinsonin taudin hoito
  • Sivuvaikutukset: Suun kuivuminen, ohimenevä maksa-arvojen nousu ja unihäiriöt

Vasopressiini

  • Kauppanimet: Minirin
  • Toivotut vaikutukset: Parantaa lyhytkestoista muistia
  • Alkuperäinen käyttötarkoitus: Yökastelun hoito
  • Sivuvaikutukset: Päänsärky, pahoinvointi, vatsakipu

Vinposetiini

  • Kauppanimet: Cavinton, Intelectol, Vinpocetine
  • Toivotut vaikutukset: Parantaa aivojen verenkiertoa ja hapensaantia sekä muistia
  • Alkuperäinen käyttötarkoitus: Aivoinfarktin estäminen
  • Sivuvaikutukset: Vatsavaivat, sydänentykytys, ihottuma

23 kommenttia

Lobo-Texas

18.2.2010 15:33

Kiitos artikkelista!

Mielenkiintoisia pointteja, etenkin tuo kauneusleikkaukseen vertaaminen. On toki selvää että täällä ollaan suomalaiskansalliseen tapaan ylivarovaisia ja kielteisiä kaikkea uutta ja hieman pelottavaa kohtaan. Ja vanhemmassa väessä on aika vähän aivosurffausta harrastanutta porukkaa, ja siksi kaikenlainen aivojen peukalointi on lähtökohtaisesti vähintäänkin sairasta. Nuori polvi on kokenut näitä juttuja enemmän ja varmaan käsitykset tulee ajan myötä muuttumaan.

Keep up the good work.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

StarPupil

19.2.2010 13:15

Kiitos jutusta. Erittäin mielenkiintoista, mutta kieltämättä vähemmän verbaaliakrobatiaa tai assosiaatioilotulitusta, kuin kyseisellä toimittajalla yleensä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Ammattilainen11

21.2.2010 09:13

Kiitos, City, kiitos: nyt sitten täällä koti-Suomessakin kaikki tietävät oikeat aineet. Kun kauppiksen liimatukat alkavat joukolla nappailla näitä älynapsuja, ei muillekaan jää paljon mahdollisuuksia jättäytyä kehityksen ulkopuolelle.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

IkuinenOpiskelija

21.2.2010 11:40

Kiitoksia hyvästä artikkelista. Valitettavaa on että kuinka tarkasti näitä aivodoping lääkkeitä valvotaan ja reseptiä niihin on melkein mahdotonta normaalin ihmisen saada.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

doup

21.2.2010 21:01

Eipä ole kovinkaan mahdotonta saada Suomessakaan noita. Itse sain ADHD-diagnoosin suht helpolla ja samalla Ritalin-reseptin yliopistoaikoina. Vedin sitä yhden vuoden ajan päivittäin, opiskeluteho oli todella hyvä. Haittapuolena paino putosi kymmenisen kiloa, ruoka ei maistunut. Sen jälkeen vain satunnaisesti kuureina kun on tarvinnut enemmän energiaa ja keskittymiskykyä. Olen myös diilaillut sitä kavereille. En ole välttämättä kovin ylpeä tästä mutta ainakin aine toimii.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Toe1

23.2.2010 14:10

Tällaiset faktapohjaiset artikkelit herättävät minussa välillä voimakkaita tunteita niiden yksipuolisen katsantokannan ja suuren väärinymmärryksen riskin takia. Toki asia on ajankohtainen ja siitä on hyödyllistä keskustella. Hyvät ihmiset älkää unohtako ettei kemia poista ongelmaa pohjalla vaan ainoastaan hoitaa oireita. Kuten kofeiinikaan ei saa kehoasi yhtään levänneemmäksi vaan ainoastaan luo illuusion virkeydestä. Lääkkeillä on mahdollista uuvuttaa kehonsa äärimmilleen jolloin moni sairaus voi saada alkunsa. Toiseksi kannatta huomioida elimistön ja varsinkin aivojen plastisuus joka merkitsee sopeutumista ja toleranssin muodostumista. Toisin sanoen saatatte joutua joksikin aikaa älyllisesti lähtötasoanne alemmas lopetettua lääkkeet. Jos kaipaa lisää keskittymiskykyä yms. kannattaa ensin kokeilla perinteisiä konsteja eli tehokasta liikuntaa, ravitsevaa ravintoa, riittävää unta ja virikkeitä. On pelottavaa kuinka moderni ihminen erkaantuu jo itsestään. Kuunnelkaa kehoanne, niin saatte sen erittäin hienostuneesta mekanismista suurimman potentiaalin irti. Jos minulta kysytään, niin älykästä ihmistä ei edes voi olla.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

AiheestaKiinnostunut

23.2.2010 14:42

Tätä aihetta on muuten käsitelty suomeksi myös viime vuonna ilmestyneessä kirjassa Kehittyvä ihmiskunta - uuden teknologian uhkaavat mahdollisuudet, jossa sille on omistettu oma lukunsa. Kirjailija on laittanut siitä verkkoon ilmaiskopion, löytyy Googlella.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

koliini

23.2.2010 16:15

Artikkelissa ei juuri mainittu normaalin ravinnon merkitystä joten tärkeä vihje kiinnostuneille: esim. pirasetamiini lisää koliinin kulutusta aivoissa joten ylimääräinen koliini-ravintolisä on suositeltavaa, muuten pirasetamiinin positiivisista vaikutuksesta ei saa kaikkea irti.

Yleisesti ottaen suorituskyvyn kasvaessa ravinnontarvekin lisääntyy.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

laakkeeton

24.2.2010 12:09

Mielenkiintoinen juttu todellakin. Valitettavasti oma mielipiteeni asiasta on todella subjektiivinen. Olen juuri läpikäymässä adhd-diagnosointi prosessia, joka ei todellakaan ole mitään herkkua. Itselläni nousee lähinnä viha pintaan kun ihmiset leikittelevät lääkkeillä ja tekevät sitä (huomaamattaan?) niiden kustannuksella joille lääkkeet on tarkoitettu. Kun aloittaa rumpan ottaakseen selvää kärsiikö adhd:sta joutuu aluksi kuin epäilyksen alaiseksi. Silloin kun itse on epävarma oireistaan, saattaa moni jättää leikin kesken huonoin seurauksin. Vaikka itsellänikin on selkeitä oireita, en ole varma olenko oikeassa. Olen kärsinyt oireista koko ikäni joten on todella vaikeaa tajuta, että tietty käyttäytymiseni johtuukin aivojeni toiminnasta tai toimimattomuudesta. Olen perus fiksu ja pärjäävä ihminen, mutta välillä tuntuu että olen vankina oireitteni takana. Itse olen aina vastustanut turhaa lääkkeitten käyttöä, mutta tällähetkellä tajutessani tilanteeni ja tuntiessani nahoissani sen vaikeudet olisin valmis kokeilemaan lääkkeitä. Jokainen tehköön aivoillaan tai kehollaan mitä haluaa, mutta toisaalta hetken ennen leikittelyään voisi kuvitella itsensä niiden tilaan jotka kaipaavat kauneusleikkauksia tai lääkkeitä oikeisiin ongelmiin. Itse hyväksyn kauneusleikkaukset ennemin kuin lääkedopingin. Auto-onnettomuuden tai muun tapaturman runtelemat ihmiset saavat varmasti apua ilman epäilyä valitettavasti esimerkiksi ADHD:ta ei voi nähdä ihmisestä, eikä ole yksinkertaista testiä millä se selviää. Vaan asian diagnosointiin kuluu aikaa ja se on kokemuksen syvällä rintaäänellä sanottuna helv#t1n turhauttavaa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

jyrki

25.2.2010 15:34

Luontaislääketieteen puolelta Karnosiini ja E-EPA ovat tutustumisen arvoisia.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Jukka

28.2.2010 16:14

Onnittelut toimitukselle!

Mielenkiintoista etta artikkeli tuli ulos. Ward Deanin Smart drugs I ja Smart drugs II
{http://www.amazon.com/Smart-Drugs-II-Drug-V/dp/0962741876/ref=sr_1_1?ie=UTF8&s=books&qid=1267366281&sr=8-1}
kirjat lienevat legendaarisia jo. Joskus 1997-1998 tuli naita asioita funtsittua.

En ota sinansa kantaa kannattaako boostaus. Otannalla n=1000 ja systemaattisen tieteellisena testina olisi mielenkiintoista nahda onko esimerkiksi taalla synkassa (SAD, seasonal affect disorder) maassa hyotya erityisesti jostain naista tai kombinaatiosta. Jos sivuvaikutuksia ei ole ole ja auttaa opiskelussa, niin why not. Olisin kuitenkin lievasti varovainen, vaikka ex-psykonautti olenkin! ;)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

KatkeroitunutSkeptikko

6.3.2010 14:04

Dredge: mä luulen, että kannattaa mieluummin vaikka etsiä alkuperäistutkimukset ja viitata niihin, tohtori tolonen ei ole luotettavimpia lähteistä. :P

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kiistanalaistako

8.3.2010 23:14

"Esseen jättöpäivä lähestyy, pitäisi pysyä hereillä ja skarppina koko yö? Harkitse piristeitä. Nappi modafiniilia (kauppanimeltään Provigil), metyylifeniaattia (Ritalin) tai deksamfetamiinia (Dexedrine) naamaan ja homma hoituu."

Omille adhd:n riivaamille aivoilleni metyylifenidaatti on vuorokausirytmin palauttaja ja unilääke, ei piriste. :)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Jukka_H

16.3.2010 11:15

Mulle äiti syötti joskus jotain luomupillereita jotka parantaa aivotoimintaa. Aamusin pillerin jälkeen oli päässä jotenkin hassu olo, kunnes viikon käytön jälkeen tuli hirveä huimauskohtaus ja meinas mennä taju. Kun lopetin käytön ni pää oli taas selvä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Luomudouppia

30.3.2010 08:17

Jos haluat kokeilla luontaisia vaihtoehtoja, suosittelen tutustumaan:
- Ginkgo biloba (neidonhiuspuu): parantaa aivoverenkiertoa
- Kalaöljy: paljon aivojen tarvitsemia välttämättömiä rasvahappoja

Olen myös kuullut erittäin lupaavia juttuja Hericium erinacea -sienestä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Junkie

8.5.2010 14:28

britanniassa, yliopistossa kaverilta lainatut ritalinit auttoivat äärimmäisen hyvin esseiden kirjoittamiseen. On muuten HC addiktoivaa tavaraa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

18.8.2010 20:05

Pirasetaami todella vaikuttaa positiivisesti, kun edessä on tuhatsivuisia erityisen kuivia oppikirjoja, joiden sisältö pitäisi imaista muutamassa yössä kalloon. Kokemukseni perusteella tosiaan se luovuus katosi samoin, ylimääräiset reissut jääkaapille, tiskien pariin tai muihin opiskelun välttelypuuhiin. Muutamat yliopistokaverit käyttivät myös ulkomailla Ritalinea, ja raportoivat mielilalan heilahteluja mutta se oli pienempi paha kuulemma satoja kahvikupillisia vastaavaa pirteyden tilaa kohti, monta yötä putkeen tentteihin lukiessa. Kyllä, testaisin uudelleenkin, jos niitä jostain tulisi Suomessa vastaan..

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

hahalol

14.9.2010 20:34

aika hauksa tää artikkeli, täällä neuvotaan heittämään naamaa kaiken mailman myrkkyä, esim. piristävät, neuvoivat ottamaan Ritalin lääkettä, mikä on amfetamiini pohjainen piristävä reseptilääke. En ottaisi tästä artikkelista ollenkaan neuvoa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Foedi

30.10.2010 16:35

Tämän lyhyen vastauksen ei ole tarkoitus moralisoida kirjoitusta, mutta itsekin lehtijuttuja kirjoittaneena haluan mainita jutun kirjoittajalle, että muistin tänään lukeneeni tämän jutun joskus paperi-Citystä ja isoa, tulosodotuksellista lukuprojektia aloitellessani huomasin ("normaalin ihmisen") keskittymiskykyni olevan epätoivottavaa tasoa. Etsin jutun Googlella vakaana aikomuksenani harkita jonkin tässä jutussa mainitun lääkkeen kokeilemista avuksi, jos sellaisten hankkiminen ei vaikuta ylitsepääsemättömän vaikealta. Minulla ei ole päihteenkäyttötottumuksia eikä diagnoosia mihinkään mielenterveydelliseen sairauteen tai muuhun tilaan, johon olisi mahdollista saada tässä lueteltuja lääkkeitä. Tosin jutun sisältämät lääkärien kommentit saivat epäilemään sittenkin kokeilemisen mielekkyyttä.

Syyttelemättä ja yleistämättä ja omaa vastuutani ja ja päätöksentekoani asiasta jutun kirjoittajalle sysäämättä, tämä juttu toimi jonkinlaisena kipinänä mahdolliselle kokeilulle ja rakensi todellisuuttani siihen suuntaan, että tällainen on ylipäätään mahdollista.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

MFG344

17.9.2011 21:10

Miksi minunkin lääkäri ei määrää minulle Adderallia.
Onko se pahakin lääke vai mistä on kysymys.
Vain täysin laillinen lääke, jota ei vaan määrätä minulle.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Perussettii

31.7.2013 08:33

Niin. Asun ulkomailla. Olen huvikseni kokeillut pirasetaamia, oksirasetaamia, aniracetaamia, idebenonia, centropheniinia, dmae:ta eli deanolia, CDP eli citikooliinia, AGPC-koliinia, vinposetiinia, asetyylikarnitiinia, Noopeptia, lions mane sienta, asetyylikarnitiiniarnigaattia, magnesiumthreonoaattia, tyrosiinia, n-asetyylityrosiinia, ashwagandhaa, rhodiolaa, bacopaa jne. Siis vaikka mita. Miten summeeraan kokemukseni? Hmmm...kaikessa on ns. U-kayra. Negatiiviset sivuvaikutuset ylittaa hyodyn suht nopeasti. Lisaa annostustasoja maltillisesti. Koska olen valmiiksi skarppi eli lukion paastotodistyksen lukuaineiden keskiarvo 9.8 huippulukiosta ... niin hyoty parhaimillaankin aika marginaalinen. Kofeiini on piristeena melkein vahvin. Urheilu piristaa mielta enemman kuin mikaan muu. Meditaatio boostaa ajattelua enemman kuin mikaan muu. Kemia ei vie kovin pitkalle. Tama tuhansien dollarien kokeilujen jalkeen. Mutta olipahan mielenkiintoista matkalla.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

adhd tutkittu

7.8.2013 00:02

Joo todella kusipäistä hommaa. Kiitoksia vain! Dexe resepti on ihan saatanallisen vaikea ja kallis(yksityisellä ravaaminen) hankkia. Niille siis jotka sitä ilmiselvästi tarvitsevat ja lääkärit siis ovat samaa mieltä, mutta 99% ei kirjoita koska "riskit" ovat liian suuret.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi