Hyvinvointivaltio ei ole hävinnyt mihinkään, ainakaan poliittisesta puheesta. Toiset pohtivat kuumeisesti, missä muodossa sen säilyttäminen on mahdollista tai millaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Toisille hyvinvointivaltio-termi edustaa ihanteellista wanhaa hywää aikaa, jota ei enää saada takaisin.
Joillekin hyvinvointivaltio näyttäytyy ansana, josta on päästävä pois. Tähän porukkaan kuuluvat ne henkilöt, jotka löytyvät eroahyvinvointivaltiosta.fi-verkko-osoitteen takaa. Sivulta löytyy ehdotus siitä, millä ehdoilla nykyisestä hyvinvointivaltiosta pääsisi eroon. Ehdotus on kirjoitettu me-muodossa, vaikkei kukaan ota älynväläystä omiin nimiinsä eikä verkkosivulta löydy yhteystietoja.
Pähkinänkuoressa ehdotus kuuluu näin: halukkaat voisivat erota hyvinvointivaltiosta ja luopuisivat samalla valtaosasta sen tarjoamista eduista: työttömyyspäivärahasta, julkisista tuista, kelakorvauksista, kansaneläkkeestä ja julkisesta terveydenhuollosta. Hyvinvointivaltiosta eronneiden käyttöön jäisi vain ne peruspalvelut, joiden "käyttöä emme voi välttää": infrastruktuuri, kuten tiet ja sähköverkot, sekä julkiset turvallisuuspalvelut, kuten poliisi ja maanpuolustus. Vastikkeeksi tämä määrittelemätön porukka suostuu 10 prosentin tuloveroon kaikista tuloistaan.
"Kymmenen prosentin tulovero riittäisi arviomme mukaan kattamaan osuutemme edellä mainituista julkisista palveluista, joiden käyttöä emme pysty välttämään", tekstissä sanotaan.
Arvion laskutoimitus on todella korkean luokan matematiikkaa, ottaen huomioon, ettei mahdollisen eroajaporukan päälukua ole millään tavalla määritelty.
Vetoomuksessa nostetaan ongelmaksi myös hyvinvointivaltion holhous. Ehdotuksen mukaan hyvinvointivaltiosta eroajat pääsisivät eroon myös holhouksesta eli heitä ei tarvitsisi suojella itseltään.
"Hyvinvointivaltiosta eronneita koskisi Suomen laista toisin sanoen ensisijaisesti enää vain rikoslaki, uhrittomia rikoksia lukuun ottamatta. Hyvinvointivaltiosta eroaminen ei tietenkään tarkoittaisi, että voisimme tehdä mitä tahansa. Se tarkoittaisi sitä, että voisimme tehdä omalle kehollemme ja elämällemme mitä haluamme", teksti täsmentää.
Loppujen lopuksi kyseessä ei ole kuin hauska ajatusleikki, jolla tuskin on pidempää ikää poliittisena suuntauksena. Uskottavuutta idealle kuin idealle tuo se, että sen kehittäjät esiintyvät omalla nimellään.
