SPR:n 23-vuotias varapuheenjohtaja Eero Rämö on toimelias mies. Teologian ja oikeustieteen yliopisto-opintojen ja palkkatyön lisäksi Rämö toimii Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijänä 45 000 muun suomalaisen tavoin.
”Punaisen Ristin tehtävissä minulla menee noin sata päivää vuodessa”, kuittaa Rämö ja vertaa luottamustehtäväänsä harrastukseen.
”Tiedän monia kavereita, joilla menee esimerkiksi urheiluharrastukseen enemmän viikonloppuja kuin minulla tähän.”
Harrastuksena avustusjärjestötoiminta kannattaakin ottaa, sillä työtä järjestön hyväksi tehdään yleensä palkatta, kuten Rämö. Tosin ulkomaankomennuksille säntäävät omien erikoisalojensa huippuosaajat, esimerkiksi lääkärit ja tiedottajat, saavat talodellisen korvauksen vaivannäöstään. Kriisitilanteeseen hyppääminen ei ole kuitenkaan täysin vaaratonta.
”Vaikka Geneven sopimuksessa kaikki maat ovatkin tunnustaneet Punaisen Ristin, on todellisuudessa punavalkoinen tunnusmerkki ainoa suoja, joka auttajilla on konfliktitilanteissa.”
Rämön omista työpäivistä vaaratilanteet ovat kaukana, kiirettä tosin riittää. Viime keväänä Rämö matkusti yhden vuorokauden aikana Wienistä Helsinkiin ja takaisin, kokousti välissä kahdesti ja hoiti molemmissa päissä matkaa edustustehtäviä. Kiire onkin Rämön mukaan työn ainoa huono puoli. Tosin ei turistiluokassakaan matkustaminen näytä häntä erityisesti innostavan. Priorisointi painaa takaraivossa, ja kaikkia hommia ei voi tehdä niin huolellisesti, kuin haluaisi.
”Budjettiasioissa en kuitenkaan vedä mutkia suoraksi.”
Rämön työhön kuuluu SPR:n edustaminen ja siitä luennointi. Rämö puhuu kotimaan tilaisuuksissa sodan oikeussäännöistä tai Punaisen Ristin toimintaperiaatteista,sekä tapaa kansanedustajia erilaisilla ”kokkareilla”. Kun puheeksi tulee nimet ja puolueet, Rämö pistää suunsa kiinni. Punaisen Ristin toimintaperiaate puolueettomuus on iskostunut jo niin vahvasti Rämön päähän, ettei yksityiskohtia heru:
”En halua nostaa mitään puoluetta toista ylemmäksi”. Samalla tavalla käy, jos yrittää tivata miehen mielipidettä Nalle Wahlroosiin kehitysapukommenteista.
”Punaisen Ristin on turha ottaa kantaa asioihin, jotka eivät sille kuulu.”
Kokouksissa Rämö vakuuttaa kuitenkin vievänsä Punaisen Ristin näkemyksiä vahvasti eteenpäin. Työnsä yhdeksi huippukohdaksi Rämö mainitsee historiallisen hetken Oslossa, jolloin 100 maata kirjoitti rypäleaseet kieltävän sopimuksen ja mies sai todistaa tilannetta paikan päällä. Nairobin yleiskokoukseen Rämö matkusti puolestaan Punaisen Ristin puheenjohtaja Erkki Liikasen kanssa ja istui vieläpä Belgian prinsessan kanssa samassa työryhmässä.
”Tosin näissä kokouksissa ihmisen kotimaan statuksella ei ole väliä. Kaikki lähtevät samalta viivalta.”
Rämö arvelee, ettei hänen yhteytensä Punaiseen Ristiin katoa koskaan.
”En tiedä, kuuluuko tulevaisuuteeni luottamustehtävät tai palkkatyö täällä, mutta vapaaehtoishommissa uskon jatkavani vielä kauan.”
Avustusjärjestötyöt ovat tuoneet Rämölle paljon kontakteja, joista toiset 23-vuotiaat opiskelijat voivat vain haaveilla, ja niistä voisi olla hyötyä esimerkiksi politiikassa. Rämö kuitenkin kieltää poliittiset urahaavensa, vaikka hänen hyvä ystävänsä Krista Kiuru onkin sekä Punaisen Ristin valtuuston puheenjohtaja että sosiaalidemokraattien kansanedustaja.
Punainen Risti tarvitsee riveihinsä lisää nuoria. Jäsenistön keski-ikä kieppuu 45–50 vuoden välillä. Nuoria aikuisia on vaikein saada liikkeelle.
”18–30-vuotiaille on kehitetty nuorisodelegaattiohjelma, jonka kautta voi pelastaa maailmaa.”
www.dtc.fi
Ansioluettelo
- Nimi: Eero Rämö
- Syntymäaika: 4.2.1987 Järvenpäässä
- Ylioppilas 2006: 3 L:ää, 2 E:tä. “Tulokset suhteettoman hyvät siihen nähden, miten vähän luin.”
- Teologian ylioppilas 2006
Oikeustieteiden ylioppilas 2009: Molempiin tiedekuntiin ensimmäisellä hakukerralla sisään. - Opintopisteitä on valmiina yhden tutkinnon verran, haluaa suorittaa molemmat tutkinnot. “Opiskeluni tukevat toinen toistaan: Teologiassa kiinnostaa sosiaalietiikka, yhteiskunnan oikeudenmukaisuus. Oikeustiede puolestaan tutkii, kuinka laki suhtautuu tähän asiaan.”
10 käskyä
Hommaa heterogeeninen kaveriporukka!
“Erilaisia mielipiteitä täynnä oleva kaveriporukka kehittää argumentaatiotaitoja, joita avustusjärjestön luottamustehtävissä tarvitaan.”
Unikeot kotiin!
“Edustustehtävissä ulkomailla, delegaattina kriiseissä tai kotimaan vapaaehtoisena kadonneiden etsinnöissä ei nukuta, ennen kuin tilanne on selvitetty.”
Ole koululaisaktiivi!
“Liity oppilaskuntaan tai nuorisoparlamenttiin ja opi demokraattisen sovittelun aakkoset jo varhain.”
Kaiva lenkkarit esiin!
“Juokseminen on lähes ainoa liikuntaharrastus, jota voi tehdä missä maailman kolkassa hyvänsä. Avustusjärjestö vie erilaisiin paikkoihin, ja oman kunnon ja mielenterveyden ylläpito liikunnalla on tärkeää.”
Get in trouble!
“Hankkiudu haastaviin tilanteisiin, jossa paineensietokyky kasvaa. Mitä useammin saat onnistumisen kokemuksia haastavilla hetkillä, sitä valmiimpi olet auttamaan kriisitilanteissa muita.”
Älä jumita!
“Avustusjärjestöjen kenttä on laaja, joten hyppimiskykyä erilaisten aiheiden ja tilanteiden välillä tarvitaan.”
Lue lehtiä, katso ajankohtaisohjelmia!
“Uutisten seuraaminen on osa työtä. Täytyy tietää, mitä maailmalla ja kotimaassa tapahtuu.”
Tunnusta oma rajallisuutesi!
“Perfektionisti ei kestä alalla kauan. Joskus on pakko tunnustaa, että voimavarat eivät riitä pelastamaan maailmaa.”
Etsi oma vahvuutesi!
“Avustusjärjestöissä on satoja erilaisia töitä ja tehtäviä. Löydä oma vahvuutesi ja panosta sen avulla yhteiseen hyvään.”
Tajua palkka-työn ja vapaaehtoistyön ero!
“Ajattele tämä elämäntapana, jonka kaikkia osa-alueita ei voi mitata rahassa.”
Ammattiosasto: Avustustyöntekijä
- Avustusjärjestöjä Suomessa: 19. Raja avustusjärjestön ja muun kansalaisjärjestön välillä häilyvä.
- Jäsenrekrytointi: kaduilla, internetissä, tapahtumissa ja tv-ohjelmien kautta.
- Jäsenyys: maksullinen. Ei edellytä vapaaehtoistyötä.
- Tunnetuimmat Suomessa toimivat avustusjärjestöt: SPR, Amnesty International ja Kirkon Ulkomaanapu.
- SPR: 90 000 jäsentä, 45 000 vapaaehtoistyöntekijää, noin 1000 palkattua työntekijää.
- Amnesty International: 35 000 jäsentä, satoja vapaaehtoisia, noin 20 palkattua työntekijää.
- Kirkon ulkomaanapu: 40 250 yksityishenkilölahjoittajaa, 2 800 vapaaehtoista, 85 palkattua työntekijää.
Lähteet: KEPA, SPR, Amnesty International, Kirkon Ulkomaanapu
