Jyväskylän legendaarisen Lyseon kohtalo on vaakalaudalla. Pari viikkoa sitten saatiin jo päätös lukion lopettamisesta, mutta hetkeä myöhemmin päätös nostettiin takaisin pöydälle.
Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitoksen johtokunta teki 20. syyskuuta päätöksen yhdistää kaupungin lukiot kahdeksi jättilukioksi. Päätökseen johtaneessa tiukassa äänestyksessä oli nähtävissä poliittinen jakolinja: vasemmiston Matti Vesa Volasen ehdotusta kannattaneet tulivat vihreiden ja demareiden riveistä, kun toista mieltä oltiin keskustan, kokoomuksen ja kristillis-demokraattien taholla.
Liikelaitos sai kuitenkin pian näpeilleen, kun koulutuskuntayhtymän johtaja Vesa Saarikko veti asian takaisin käsittelyyn ”kuntalain otto-oikeus”-nimisellä tempulla, jolla päätös siirretään kuntayhtymän hallituksen käsittelyyn. Hallitus voi palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi, pitää päätöksen voimassa tai tehdä kokonaan uuden päätöksen. Peli Lyseon kohdalla on siis edelleen täysin levällään.
Keskustelu Jyväskylän Lyseon ympärillä heijastelee moneen suuntaan, onhan kyseessä maamme vanhin suomenkielinen oppikoulu. Yhtäältä on kyse yhden suomalaisen koululaitoksen symbolin lakkauttamisesta, toisaalta on kyse siitä, että tehokkuusajattelu ottaa entistä enemmän tilaa myös koulumaailmassa. Joillekin kyseessä on periaatteellinen kysymys, jossa puolustetaan kulttuurihistoriaa ja rakennusperintöä.
[AD]
Lyseon lakkauttamista vastaan on perustettu adressi, joka on kerännyt jo yli kolme tuhatta nimeä. Adressin kommenteissa asiaan otetaan kantaa tunteella. Joku pitää jo lakkautusaikomuksia vahingollisena ja maanpetoksena ”PISA-Suomessa”. Toinen pohtii, kuinka moni lyseolainen kääntyy haudassaan, jos jatkossa ”Lyseo” löytyykin Viitaniemestä. Mukana on aimo annos Lyseo-nostalgiaa ja muisteloita omilta lukioajoilta.
Jyväskyläläinen kulttuuripersoona Erkki Fredrikson maalaili Keskisuomalaisen mielipideosastolla Lyseosta kaupungin merkittävintä brändiä, jonka menestystarina on ollut kaupungin imagon kannalta keskeinen. Vuonna 1858 tapahtunut Lyseon perustaminen on Fredriksonin mukaan tärkein kaupungin kehittymiseen vaikuttanut tapahtuma.
Vaikkei Fredriksonin ylisanoihin yhtyisikään, on Lyseon merkitys Jyväskylälle suuri. Lyseo on tuutannut vuosi toisensa perään Jyväskylän pätevimmän aineksen eteenpäin urallaan. Pelattiinpa Lyseon kentällä 1900-luvun alussa maailman historian ensimmäinen pesäpallo-ottelukin Tahko Pihkalan johdolla.
