Tieto lisää tuskaa

Julkisen puolen IT-hankinnoista monet ovat epäonnistuneet. Monesta on vastannut Tieto Oy.

Eduskuntaan kaavaillaan uutta sähköistä työpöytää. Se lupaa päättäjillemme systeemin, jossa kaikki tieto olisi saatavilla sähköisellä työpöydällä. Edustajat voisivat jättää eriävät mielipiteet, vastalauseet, aloitteet ja kirjalliset kysymykset jatkossa yksinkertaisella lomakkeella.

Aikaansa seuraavan kuluttajan korvaan tämä ei ole paljon luvattu: ihmisille kun sattuu olemaan tarjolla vastaavaa teknologiaa ilmaiseksi.

”Yhä useampi kansanedustaja on luopunut eduskunnan järjestelmistä. On yleinen trendi, että tietotekniikassa kuluttajatuotteet ovat ajaneet ohi työvälineiksi tarkoitetuista. Kukaan ei voi eduskunnassa pakottaa kansanedustajia käyttämään heille työvälineiksi tarjottuja tietojärjestelmiä”, kommentoi Jyrki Kasvi, entinen kansanedustaja, nykyinen Tietoyhteiskunnan kehityskeskuksen tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Sähköisen työpöydän kilpailutuksen vei Tieto Oy. Sama paja, joka vie suuren osan tietotekniikkaan liittyvistä julkista kilpailutuksista. Hintalapuksi lätkäistiin 4,7 miljoonaa euroa.

Kasvi ei pidä summaa hirvittävän suurena, vaan ”valitettavan realistisena”.

”Uudet järjestelmät pitää kytkeä vanhoihin, joista suuri osa on Tiedon toimittamia. Valtio on tiukoilla kiiloilla kiinni Tiedossa ja sillä on etulyöntiasema, koska se hallitsee rajapinnat uusien ja vanhojen järjestelmien välillä. Tästä seurauksena uudessa hallitusohjelmassa vaaditaan avoimien rajapintojen lisäämistä. Sitä kautta voitaisiin järjestää avoimempaa kilpailua.”

Tietotekniikkaan keskittyvä nettikeskustelupalsta Murobbs nostaa esiin myös toisen kyseenalaisen hankkeen. Valtiokonttorin alainen Valtion IT-palvelukeskus käynnisti maaliskuussa 2010 Valtion yhteisen viestintäratkaisun hankintamenettelyn (VyVi-hankkeen), joka lupaa virkamiehille käytännössä sähköposti-, kalenteri-, videoneuvottelu-, pikaviesti- ja läsnäolotoiminteet.

Jälleen kerran puhutaan tekniikasta, joka on kuluttajien saatavilla ilmaiseksi. VyVi-hanke on osa isompaa, viiden kokonaisuuden projektia, jonka kokonaishinnaksi arvioidaan 23 miljoonaa euroa.

[AD]

Tapa, jolla hankinta eteni herättää ajatuksia suhmuroinnista tai ainakin pienen maan äärettömän pienistä piireistä. Homma siis laitettiin käyntiin maaliskuussa 2010. Syyskuussa 2010 Tiedon julkishallinnon asiakkuuksista aiemmin vastannut Jukka Rautanen hyppää Valtiokonttorin palvelukseen. Tämän vuoden helmikuussa Tieto Oy valittiin hankkeen toteuttajaksi. Valtiokonttorin puolella projektin asiakkuusjohtajana toimii Jukka Rautanen.

Tieto Oy on entinen valtion yritys, jolle jäi vielä yhtiöittämisen jälkeen vahva ote valtionhallintoon. Esimerkiksi epäonnisen sähköisen äänestyksen kokeilun vaalitulos makaa turvassa Tiedon holveissa. Yritys on kerännyt kyseenalaista mainetta useilla legendaarisilla hankkeillaan. Näistä eniten huomiota ovat saaneet sähköinen resepti ja VR:n lippu-uudistus.

Jyrki Kasvi ruotii asian yhteydessä Suomen poliittista kulttuuria.

”Olemme murrosvaiheessa. Jos nyt lähdettäisiin tyhjältä pöydältä, päädyttäisiin käyttämään pilviratkaisua. Meiltä puuttuu taho, joka johtaisi koko tietohallintopolitiikkaa. Budjetin valmistelussa ei ole ollut asiantuntijuutta. Viime vuoteen asti viidennen portaan virkamies vastasi satojen miljoonien tietojärjestelmähankkeista.”

Kasvi antaa esimerkin toisenlaisesta päätöksentekokulttuurista briteistä.

”Iso-Britanniassa päätettiin avata julkishallinnon tietovarat. Ilmoitus tuli pääministeriltä ja päätös valmisteltiin pääministerin kansliassa. Meillä ajatus sanelevasta mallista ei kuulu poliittiseen kulttuuriin. Meillä on ollut tietoyhteiskuntavastaavaa, -strategiaa ja -johtajaa, mutta näillä ei ole ollut muskeleita päättää asioista.”

Jahkailu ja asiantuntijuuden puute pudottaa Suomen pian kehityksen kyydistä.

”Kymmenen vuotta sitten oltiin maailman kärjessä. Annoin haastatteluja siitä, miksi Suomi on niin edistynyt tietoyhteiskunta. Me tuudittauduttiin siihen, että ollaan hyviä ja että ympäröivä maailma on stabiili. Tällä hetkellä ollaan sähköisessä kansalaisvaikuttamisessa jossain Tunisian takana. Botswanassa voi maksaa kännykällä, muttei Suomessa”, Kasvi lataa.

Suosittelemme