Auttajia etsitään – ilmianna itsesi

City julkaisee poikkeuksellisesti jutun itsetuhoisuudesta, koska tällä tarinalla oli toivoa antava loppu ja koska auttajia etsitään yhä.

City julkaisee poikkeuksellisesti jutun itsetuhoisuudesta, koska tällä tarinalla oli käänne: ihminen jäi eloon ja haluaa nyt kiittää niitä, jotka auttoivat. Samalla etsitään auttajia, joiden inhimillinen toiminta teki ratkaisevan eron.

Helsinkiläisessä Facebook-ryhmässä jaettiin nimettömänä viesti, jossa kirjoittaja kertoi olleensa äärimmäisen huonossa henkisessä tilassa ja tehneensä ratkaisun, joka olisi voinut olla kohtalokas. Hän jäi kuitenkin eloon, koska tilanteeseen puututtiin ajoissa ja apu tuli nopeasti.

Viestissä korostui erityisesti yksi hetki. Tuntematon ihminen tuli ensimmäisenä paikalle, puhui rauhallisesti ja antoi halin.
“Se toi turvaa ja muistutti, että en ollut yksin”, kirjoittaja kertoi ja pyysi auttajaa ilmoittautumaan, jotta voisi ottaa yhteyttä ja kiittää henkilökohtaisesti.

Kiitosta sai myös junankuljettaja nopeasta reagoinnista sekä kaikki muut, jotka auttoivat tilanteessa.
“Olen kiitollinen, että olen yhä täällä ja saan mahdollisuuden toipua ja tehdä asioita toisin”, kirjoittaja sanoi.

Masennus ei ole valinta – älä jää yksin

Maailmantilanne, taloudellinen epävarmuus ja kaamos kuormittavat monia. Pimeys vaikuttaa uneen, vireyteen ja mielialaan, ja se voi pahentaa masennusoireita. Kun mieli väsyy, ajattelu usein kapenee ja alkaa kertoa yksinkertaistavaa tarinaa: tämä ei muutu, olen taakka, en näe ulospääsyä.

Nämä ajatukset eivät ole totuus, vaan oire. Juuri siksi ulkopuolinen tuki on ratkaisevaa. Yksi katse, yksi lause tai yksi kosketus voi katkaista hetken, joka tuntuu lopulliselta. Tässä tarinassa se tapahtui.

Kun kohtaat hädässä olevan

Kaikki eivät tiedä, mitä tehdä. Usein riittää, että pysähtyy, on läsnä ja osoittaa, ettei toinen ole yksin. Oikeita sanoja ei tarvitse osata. Inhimillinen reagointi voi olla ratkaisevaa.

Cityn kautta kirjoittaja toivoo tavoittavansa auttajansa ja samalla muistuttaa: välittäminen näkyy ja merkitsee.

Jos tämä koskettaa sinua tai läheistäsi

Apua on saatavilla, etkä ole yksin.

  • Hätätilanne: 112
  • Kriisipuhelin (Mieli ry): 09 2525 0111 (24/7)
  • Kriisichat: mieli.fi
  • Sekasin-chat (nuorille): sekasin.fi

Avun pyytäminen ei ole heikkoutta. Se on keino selvitä hetkestä ja jatkaa.

Miten voit auttaa kaveria

Jos huomaat, että ystävä, kollega tai läheinen voi huonosti, sinun ei tarvitse olla ammattilainen. Usein tärkeintä on olla ihminen ihmiselle.

Näit voit auttaa:

  • Kysy suoraan, mutta lempeästi.
    Miten sinä oikeasti voit?” Riittää, että kysyt ja jäät kuuntelemaan.
  • Ole läsnä.
    Älä kiirehdi ratkaisuja tai neuvoja. Kuuntele enemmän kuin puhut.
  • Älä vähättele.
    Vältä lauseita kuten “kyllä se siitä” tai “muilla on pahempaa”. Kokemus on totta sellaisenaan.
  • Sano ääneen, että välität.
    Olen huolissani sinusta” voi merkitä paljon.
  • Tarjoa konkreettista apua.
    Kävely, seura, ajan varaaminen tai viestin lähettäminen yhdessä voi madaltaa kynnystä.
  • Jos huoli on akuutti, hae apua yhdessä.
    Se ei ole ilmiantoa, vaan välittämistä.

Muista:

Muista, ettei sinun tehtäväsi ole korjata kaikkea. Riittää, että olet läsnä etkä jätä toista yksin.

Jos tilanne on hätätilanne: soita 112.
Muissa kriiseissä apua saa esimerkiksi Kriisipuhelimesta (09 2525 0111) tai kriisichatista (mieli.fi).

Suosittelemme