Aivodouppi

Suomeen tarvitaan lisää yhteislaulua!

Kannatti laulaa koulun kuorossa! Nyt en puhu kirkkolaulun tuntemuksesta, vaan tieteen uusista tuloksista. Musiikki vaikuttaa aivoihin kuin lääke. Se parantaa oppimista, muistia ja mielialaa – ilman haittavaikutuksia.

Musiikin aivotutkimus on uusi kuuma ala maailmalla ja Suomi on siinä aivan huipulla, väittää vanhempi tutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta. Tekniikan tohtori Huotilainen kiinnostui ensin aivosignaalien mittaamisesta kuulomuistin tutkimuksessa.

"1990-luvulla musiikin mittaaminen aivoissa oli pelkkää haavetta, mutta 2000-luvulla pankki räjähti. Musiikin tutkimuksella on Suomessa pitkä perinne. Melkein jokaisella akateemisesti koulutetulla on musiikkitaustaa. Joko on soittanut jotain instrumenttia tai laulanut kuorossa."

Musiikin vaikutukset aivoihin ovat mahtavat. McGillin yliopiston neurologit julkaisivat tämän vuoden alussa Nature Neuroscience -lehdessä todisteet siitä, minkä jokainen musiikin rakastaja on kokenut: aivokuvissa nähdään mielimusiikin kuuntelemisen vapauttavan paljon dopamiinia aivoihin. Tämän keskushermoston välittäjäaineen tuottamat mielihyvän vaikutukset leviävät koko kehoon. Jännittävä musiikki nostaa sykettä ja tihentää hengitystä. Elokuvateollisuus on osannut hyödyntää tätä mutu-tuntumalla.

"Musiikki vaikuttaa salakavalasti. Se saa meidät paremmalle mielelle. Musiikissa on sisäänrakennettuna positiivinen ilmapiiri. Musiikki on vanha tapa kommunikoida yhteisön tunnelmaa ja tavoitetta. Kaikkia asioita ei voi – ainakaan yhtä tehokkaasti – kommunikoida kielellisesti. Tuutulaulu tehoaa paremmin kuin kehotus mennä nukkumaan", Huotilainen kertoo.

Musiikki kuntouttaa aivoja jopa aivoinfarktin jälkeen. Suomalaistutkimuksen mukaan musaa kuuntelevan potilaan molempiin aivopuoliskoihin laajalle levittyvä hermoverkko aktivoituu parantaen vireystilaa, tarkkaavaisuutta, kielenymmärtämistä, mielialaa ja muistia. Lempimusiikin kuuntelu on tehokkainta. Depressiota kannattaa hoitaa lääkkeiden ja keskustelun lisäksi musisoimalla. Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä on vastikään saanut hyviä tuloksia musiikkiterapialla. Djembe-rumpujen soittaminen ohjatusti pari tuntia kuukaudessa toi selvää apua masennukseen.

Huotilaisen mukaan musisoiminen opettaa itsesäätelyä. Tarkkaavaisuus paranee ja ihminen oppii löytämään eri tunnetiloihin ja tilanteisiin sopivan musiikin.

"Musiikki vaikuttaa fysiologiaan lisäten jaksamista. Vaikutus tulee muutamassa minuutissa. Esimerkiksi perjantai-imurointia helpottaa tsemppimusiikki. Musiikin aivotutkimus on muuttanut käsityksiä kiveen hakatuista kognitiivisista kyvyistä. ÄO- ja luovuustesteissä saadaan parempia tuloksia, jos koehenkilöille soitetaan ensin musiikkia. Elimistö menee ilmeisesti optimaaliseen tilaan. Häiriötekijöiden vaikutus vähenee ja aivot pystyvät fokusoitumaan paremmin. Musiikki nostaa aivojen kapasiteettia", kuvailee Huotilainen.

Ammattimuusikot pärjäävät muita paremmin testeissä, joissa etsitään useampia ratkaisuja samaan ongelmaan. Vanderbiltin yliopiston psykologit havaitsivat muusikoiden käyttävän tehokkaasti molempia otsalohkojaan. Luovaa tehokkuutta lisäävät todennäköisesti molempien käsien käyttö sekä nuottien luvun ja musiikin tulkinnan erilaiset vaatimukset aivoille. Huotilaisen mukaan musiikkia voisi demokratisoida lisää. Musiikillista ilmaisua tyrehdyttää pelko ammattilaisten naureskelusta.

"Laulamaan oppii laulamalla. Kyllähän kaikki puhuvatkin, vaikka joillakin on r-vika tai heidän lauseensa ovat sekavia. Ei kukaan sano, et mä en nyt viitti sanoa mitään, kun en ole saanut puheopetusta", Huotilainen sanoo.

"Riia Milovanovin väitöksessä kävi ilmi, että musiikki tehostaa vieraiden kielten opiskelua ja kuorolaulajilla on erityisen hyvä ääntämisen erottelukyky. Tämä ei välttämättä näy arvosanassa, mutta parantaa kielen käyttöä oikeassa kommunikaatiotilanteessa. Ja nuorilla musiikinharrastajilla tarkkaavaisuustaidot ovat kaksi vuotta edellä ikätovereita", Huotilainen tarkentaa. Kuten kaikista mielihyvää tuovista asioista myös musiikista voi tulla riippuvaiseksi.

"Musiikki aktivoi samoja aivoalueita kuin huumausaineet, mutta se on turvallinen huume. Musiikki tuo mielihyvän ja pystyvyyden fiilistä."

Lähteet: Nature Neuroscience, Tiede, YLE Uutiset