Suomalaisissa kodeissa on yksi paikka, jossa bakteerit viihtyvät paremmin kuin missään muualla — ja se löytyy lähes jokaisen keittiöstä.
Kyse ei ole roskiksesta, leikkuulaudasta eikä jääkaapin nurkkaan unohtuneista tähteistä.
Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat bakteerit, kuten salmonella, listeria ja E. coli-bakteeri, löytävät usein kodin keittiösienestä tai tiskiharjasta.
Tätä ei yleensä tule ajateltua, koska esine on tarkoitettu puhdistamiseen — ja silti juuri se on ongelman ydin.
Kosteus kasvattaa bakteereja
Tiskiharja ja keittiösieni pysyvät kosteana, lämpimässä ympäristössä, ruoantähteiden kanssa kosketuksessa.
Tämä on täydellinen kasvualusta mikrobeille.
NSF Internationalin tutkimus löysi keittiösieniestä enemmän bakteereja kuin kotien WC-pöntöistä — ja 77 prosentissa tutkituista sienistä kasvoi E. coli -bakteeria.
LUE LISÄÄ: Iljettävä ruokamyrkytysepidemia leviää Suomessa – City.fi
Tämä virhe moninkertaistaa bakteerit
Yleisin virhe on käyttää samaa sientä tai harjaa sekä tiskien pesuun että tiskipöydän pyyhkimiseen.
Tiskipöydälle saattaa jäädä raakaa lihaa, kananmunaa tai kasviksia, ja kun samaa työkalua käytetään astioihin, bakteerit leviävät tehokkaasti.
Ruokaviraston ohjeiden mukaan ristikontaminaatio — eli haitallisten bakteerien siirtyminen elintarvikkeesta tai pinnalta toiseen — on yksi yleisimmistä kotiruokamyrkytysten syistä Suomessa.
Käytännössä se tapahtuu esimerkiksi näin: leikkaat raa’an kanan leikkuulaudalla, pyyhit laudan samalla sienellä jonka sitten käytät tiskipöydän puhdistamiseen, ja bakteerit siirtyvät sujuvasti eteenpäin kaikkiin pintoihin joita sieni sen jälkeen koskettaa — mukaan lukien valmiiseen ruokaan.
Kuinka usein tiskiharjan oikeasti pitää vaihtaa
Useimmat vaihtavat tiskiharjan tai -sieniensä liian harvoin.
Suositus on vaihtaa keittiösieni vähintään kerran viikossa tai desinfioida se päivittäin mikroaaltouunissa (kostea sieni 1–2 minuuttia täydellä teholla).
Tiskiharja kannattaa vaihtaa kuukausittain.
Harva tekee tätä — ja se näkyy bakteerikasvun tutkimustuloksissa suoraan.
Toinen ongelma-alue: leikkuulauta
Leikkuulaudan pinta — erityisesti muoviset, uurteistuneet laudat — kerää bakteereja tavalla, jota silmällä ei pysty havaitsemaan.
UC Davisin elintarviketurvallisuuden professori Dean Odin tutkimus osoitti, että muoviset leikkuulaudat pitävät bakteereja uurroksissa huolellisen pesun jälkeenkin.
Puurinta puhdistuu pesulla paremmin, mutta vaatii säännöllistä öljyämistä ja kuivumista.
Jääkaapin tiiviste — unohdettu pesukohde
Jääkaapin tiiviste — se kuminen reunus oven ympärillä — on yksi tutkitusti likainen kohta keittiössä.
Se on rakenteensa takia vaikea puhdistaa, ja siihen kertyy kosteus, ruoantähteet ja home.
Monet puhdistavat sen korkeintaan kerran vuodessa, vaikka kuukausittainen pesu olisi hygienian kannalta suotavaa.
Näin puhdistat keittiösi kunnolla
Tärkein muutos on yksinkertainen: käytä eri välineillä eri tehtäviin.
Yksi liina tiskipöydälle, toinen liedelle, kolmas lattialle.
Merkitse ne väreillä.
Vaihda keittiösieni viikoittain ja käytä sitä mikroaaltouunissa päivittäin.
Pese leikkuulauta kuumalla vedellä ja saippualla välittömästi raa’an lihan käsittelyn jälkeen.
Nämä muutokset pienentävät ruokamyrkytysvaaraa merkittävästi.
LUE LISÄÄ: Kylmään vai kuumaan veteen — näin keität täydelliset kananmunat joka kerta
