Ne pääsivät taas eilen valloillensa,kun hulluus vei yhä kauemmas...en tunnistanut omia kasvojani ja kätenikin vuotivat...en tahdo turhia salaisuuksia vuolla,koska ne eivät edes ole omiansa karkoittamaan pahuutta.Taika keinoja olen aina tahtonut noudatella,mutta eivätpä nekään tahdo minua suojella.
niin on tullut koittavaksi tämä päivä uusi,mutta ei kuin eilinen vain aivan upo uusi!Viralliset sopimukset ja kouraan avaimet kunnes kämppääni astua saan.Sitten vaan kamoja roudaamaan pikkuhiljaa uuteen elintilaan somaan.Ihmisen voi yllättää pienet puristukset sinnittelyn esteiltä.Mietin itsekseni kuinka kohtalo säveltää välillä aivan kummia säkeistöä taipaleelleni tahdittamaksi.Se on juuri sitä; onni onnettomuudessa.Kuvittelin myös,että jos tässä muutossa nyt jokin menee kovinkin pahasti vikaa niin pessimistisenä ihmisenä alain tietysti availla kuvainnollista hauta arkkuani,mutta jos päivä on suopea kulkunsa suhteen niin aukeaakin aarre arkkuni!On se vaan niin outoa,kun ihmisten pitää matkustaa niin kauas,jotta näkisi lähellä olevan.Näin ei ole kuitenkaan omalla kohdallani,sillä tämän nykyisen siis kohta entise osoitteeni lähettyvillä olevan miljöön olen tarkastellut kyllä melkos perinpohjaisesti jättäen ilmoille omatkin merkkini.Montaa kohtaa,-sopukkaa jään varmasti kaipaamaan,mutta uuteen astuessa on oltava rohkea eikä ruikutus auta se on tiedettävissä oleva fakta menneiltäkin vuosi sadoilta.onnea jokaisen päivään,sillä pian on aurinko voittaja!
huuh uhuhu...ja lääh sekä puuh!kevät siivot ikkunoiden pesua vaille on saavutettu ja olo on todella tuskainen varsinkin,kun söin aivan liikaa kanaa ja riisiä,mutta kun se oli niin hyvää!Mutkun,-mutkun niin sitä se on tainnut kiteytettynä ollut koko kevät.Motivaationi hoitaa asioita on tainnut todella kaikota jonnekin aivan muualle...voih nyt vain etsimis retkelle,mutkun...mistä etsiä?Lenkkipolultako?Niin se ja monet muut aktiviteetit ovat luikerrelleet mieleeni jo useasti,mutkun...EI OLE onnea eikä iloa saatikka intoa lähteä ruopimaan hiki hatussa veren maku suussa muiden lenkki hirmujen katseiden poltteessa...hö.Kesä kuntoon en enään ehdi vaikka lihavana en itseäni pitäisi niin silti tahtoisin olla hyvä kuntoinen ja elinvoimainen aivan kuten muro pakkausten lupauksissa!Masennus on paha sana...kyse ei ole lievästä kevät ailahtelusta vaan kuusi vuotta kestäneestä apeudesta,joka esti minua jo varhain kokemasta kevään uutena alkuna ihanuuksineen.Sen sijaan kevät on minulle hännystelijä joka koettaa vaan tuuppia minua joka suuntaan ahdistaen lopulta harmaaseen betoni bunkkeriin hikoilemaan koko olemukseni kasaan painaen...toivottavati ryhdistäydyn...onneksi huomena asiat hieman saavat selkiinnystä,kun menen kirjoittamaan vuokra sopimukseni.
Ihanaa!Kuukausien odottelu ja asunnon metsästely on vihdoinkin palkittu!Uusi pesä löytyi alleni ja onneni on ylimmillään!Keskustan sijainti on vielä niin mahtava bonus tähän saldooni ettei paremmin voisi olla!Sitten vaan on ne elinkustannukset,jotka hiukka pelottavat,mutta taidanpa ottaa senkin niin että se onni on vaan revittävä sitten jostain muualta kuin rhasta,vaikka koskaan se ei ole ollutkaan ykkös sijalla elämässäni...tosin niin väittää varmaan puoli miljoonaa suomalaistakin ettei sen puoleen,mutta totta puhuen se on vain niin!Tällaisina käännekohtina täytyy muistaa omaa tukiverkostoaan ja pyytää apua antamalla heille myös aikaa ja oikeuksia ilmaista itseään asiaan liittyen.Onneksi en ole sortunut sanomaan läheisilleni hyvästejä vaan sen sijaan ovat mukana tulleet kivikkojenkin yli!Varmasti tämä on uusi alkuni vaikeuksinensakin!
siis mihin vain astunkin niin liukumiinaan tallaan tietenkin...kevään kiroja kuralla siloiteltuna.Sitten myös koira fobiani...se piinaa minua,kun koiria pidetään jossain vapaana.Pahimpia hetkiä on ne,kun iso uljas hurtta juoksee minua kohti kulma hampaat vilkkuen suu ammollaan.Silloin yleensä lamaannun täysin!trumoja entis ajoilta kannettavanani.Olisin mennyt lenkille,mutten voi kun tuo niin ihana ja "piristävä" aurinko sokaisee minut täysin...lämpö on ihanaa niin kauan kunnes hiki norot alkavat valua talvitakin alla...Kamalaa valitustako?ei vaan karuja totuuksia,mistä ei voi maksaa päästäkseen eroon...siksi kait perustankin uskoni luontoon ja sen järkähmättömään profiiliin...aina se onkin loppupeleissä vahvempi kuin ihmiskunta.siis kierretään vaan koiran kakat ja nautitaan auringostakin lasien kera!
uaah!kamalaa,kun aikaa en osaa hallita...se vaan valuu läpi sormieni kuin valkea santa.Itsestähän se lähtee siis tarmokkuus ja päättäväisyys,mutta entäs kun en saa rakennettua ajoissa kehyksiä päämäärilleni vaan alan ajelehtia läpi luismuilun valtamerta.Ennen olin kaikkialla liian aikaisin...toinen huono tapani myöhästelyni lisäksi on se että joko tai eikä välimuotoja.Siis jos esimerkiksi juuri myöhästyn(kuten aina) niin en mene ollenkaan mihinkään...sitten taas jos ehdinkin jonnekin ajoissa niin annan itsestäni kaiken siis levitän sielunikin pöydälle pelikorttien sijaan.Kultainen keskitie hakusessa?Sitten on vielä tietysti nuo toiset sekä kolmannet osapuolet jotka joutuvat kyttäämään kelloaan kahvikuppi edessään jäähtyneenä kun minä myöhästelen ja pahintahan on se että he luulevat minun tekevän tällaista siirtymää pahuuttani,vaikka se ei ole tosi asia!Myöhästely sattuu minuun itseenikin,mutta jokin patologinen vika tässä on taustalla ja haluan ja yritän korjata ongelmaani parhaani mukaan.Siihen asti näillä mennään...Niin muuten voiko myöhästelystäkin kehittyä riippuvuus?Riippuvuuksiahan ei saisi lopettaa kuin seinään joten pitäisikö myöhästelynkin suhteen vain vähentää aika annosta tyyliin 20min,-10min,-5min ja slut siis ajoissa!
kämpän haussa on omat tyylittelynsä ja välillä tuntuu myös siltä kuin joutuisi teeskentelemään olevansa jotain muuta kuin onkaan markkinointi arvoa lisätäkseen.Tänäänkin näytössä oli kaamea määrä porukkaa eikä sitä rohjennut mennä siinä jututtamaankaan asunnon välittäjää,kun kaikki muut hoitivat sen osuuden niin mallikkaasti...nousukkaat pah!kotivaakuutusta ei ole,mutta ei myöskään lemmikkejä eikä tupakointia...mitä nyt joskus harvemmin kuitenkin.Aivan kuin yhteiskuntamme läpi leikkaus noin miniatyyrinä koko porukka valaistuna.Saa nähdä huomena mihin kastiin sitä itse sijoittuikaan.
hmmm...miksi viini on niin hyvää ja kuitenkin niin monet kanssa ihmiset sitä kaihtaa?Minulle se on maistunut aina aivan liiankin hyvin ja nyt en enään tiedä onko se koitunut ongelmakseni vai onko tämä vain jotain utopiaa?Itse täytyy kuunnella tuulen tuomat viestit ja pää nuppiansa selvittää.Ei edes krapulaa eikä huonoa omaa tuntoa vaikka nyt onkin tiistai ja jossain toisaalla herätys kellokin pirisi aamusella.Vapaa herran elämää?Tosin ilman varallisuutta!
tapaturmainen yö takana ja vettä loskaa ruudun takana..pitäisi ryhdistäytyä,mutta kun ei jaksaisi millään.ulkomailma ei nyt kiehtoisi ja sopimuksetkin on tehty rikottaviksi...pahan ihmisen leima eikä sekään paljoa paina vaikka toisaalta stigmat repii haavani auki enkä mahda mitään muuta kuin murahdella.,ei darraa vaikka viiniä join suurin mittalasein kun aika pakeni kouristani.miksi aikaa on aina liian vähän tai paljon...miksei sopivasti?Takatalvi iski ainakin manseen...arsee!
Kun se näin riuduttaa...erossa olo kiduttaa sekavat tunteeni mua piinaa.En saa mielen rauhaa,jota sieluni nyt kyllä jo halajaisi.Vaikea päätös oli nimetä yhdessä olon muotomme näin lopulta suhteeksi,kun sitä viimeiseen asti välttelin.
Lupaukset on tehty rikottaviksi...vai onko sittenkään?Kevät auringon säteetkin menivät minulta hieman varjoihin piiloutuen,kun olen niin alakuloinen edelleenkin.Mikä rohto sydän suruihin auttaisi?Alkoholi on petollisin enkä sitä edes harkitsisi,kun en sitä tielleni salli.Muuten vain voisi itkeä pois surua,mutta kyyneleet olisit liian kovia.menen unissani varmasti kolkuttelemaan monia kiehtovia ovia joiden takana voi olla tuleva elämän virtaama.Niin ei pitäisi luottaa suunnan antoansa liiaksi omaan kulkuunsa vaan ohjata sallivin ottein omaa kulkuansa kohti tulevaa suunnitelmallisesti.Se jalo taito nyt vain sattuu olemaan karannut valjaistaan niin että oksat raapivat minua jos sitä lähden väkisin tavoittamaan.Saa nähdä millainen päivä taas elon korjuun sato juhlilla koitaa?Loputonta se ei ole kuitenkaan niinkuin me kaikki saatamme itsemme loppuun asti.Ajattelin ainakin tehdä sen selkä suorana.
