HYVÄÄ HUOMENTA

Olen toki ennenkin sanonut kuinka huono aamuherääjä olen, joten miksi silloin kun minut herätetään siihen sisältyy jotain kummallista:D

Eli kyse on ystävästäni, joka soitti noin 10 vaille 7 tänä aamuna.

Ystävä:Oletko nukkumassa, huomentaa.
Jenny:Olin nukkumassa en ole enää nukkumassa, anna palaa.
Ystävä:No kun en tiennyt kenelle muulle voisin soittaa *hysteeristä naurua*
Jenny:Joo hereillä ollaan anna tulla, oikeaan osoitteeseen soitat *nousee istumaan ja koittaa saada kuuloaistinsa ja ymmärryksen toimimaan*
Ystävä:No (olkoon vaikka) Herra Lentäjähan tuli suomeen. Se nyt ei varsin liity tähän mutta on oleellinen osa tarinaa. *hysteeristä naurua*
Jenny: *hysteeristä naurua valmiiksi*
Ystävä:No siis tuossa sitten olin hänen luonaan yötä ja villin yön jälkeen sitten tuossa kymmenisen minuuttia sitten poistuin. Ja päätin mennä hakemaan vähän paninia ja kahvia aamupalaksi *hysteeristä naurua*
Jenny: *jännittynyttä naurua pelonsekaisin tuntein*
Ystävä:Menin sitten huoltoasemalle hakemaan sitä, ja olen kyllä niin panneen näköinen. Naama harmaanvalkoinen, ja huulipunat pitkin naamaa ja meikit levinnyt. No mutta eipä siinä mitään.
Jenny: Noooooo?
Ystävä: Voi kun minua hävettää, voikun minua nolottaa *hysteeristä naurua*
Jenny:No näitä sattuu anna kuulua vain.
Ystävä:No menin sitten kassalle maksamaan ostoksiani ja maksaessani tajusin että myyjä katsoo minua omituisesti, ja koko jono mikä takanani on. *hysteeristä naurua*
Jenny: *nauraa hysteerisesti vain koska tietää kuulevansa jotain loistavaa tuota pikaa*
Ystävä: KÄTENI OLI RANTEITA MYÖDEN VERESSÄ!!! äääähääh hahahaha
Jenny:Siis mitä *hysteeristä naurua*

Todettakoon tähän väliin siis että todella heräsin tuohon puheluun:D

Ystävä:Joo! Minulla on sellainen lyhythihainen takki ja minun kädet oli ihan veressä!!! Kun olisin teurastanut jonkun hetki sitten
Jenny:*hysteeristä naurua kaksinkerroin* Siis miten se on mahdollista
Ystävä:Noh siinä oli intohimoista ja sille kun on niiiiiin iso että jossain kohtaa tuntui vain joki vihlaisu ja nyt sitten laitoin Herra Lentäjälle viestin että "Anteeksi saatoin vähän sotkea, oli kivaa kiitti moi"
Jenny: *hysteeristä naurua*
Ystävä: Siis ei vittu mä en oo hävenny näin pitkään aikaan. Sä voit sentään kertoo sun onnistumisista mutta minä näistä epäonnistumisista. SIIS VOI VITTU MUN KÄDET ON IHAN VERESSÄ. Sit mä viel nuolasin mun peukaloo siel ihan vain varmistaakseni että mitä mun käsissä on
Jenny: Eikä! Et nuolassu! *hysteeristä naurua* Okei tässä tarinassa kaikki muu on ihan ok mutta et sä nuolasit sun peukaloa! ahahahahha *hysteeristä naurua*
Ystävä: Noniin ja.. äh *hysteeristä naurua*

Puhelu jatkuu vielä hetken samalla kaavalla ja sitten sanon että myöhästyn kohta pitää lopettaa.

Sitten vielä neuvon ystävääni käymässä gynellä tarkistamassa paikkansa

Ystävä: Joo meen sitten että "MÄ VÄHÄN PANIN, NYT MÄ OON IHAN VERESSÄ".

*HYSTEERISTÄ NAURUA!*

Näin. Jenny saatiin ylös sängystä ilman torkkuja ja aivot pelaa hienosti:D