Pistinpä taas yhdet ylimääräiset hiuslisäkkeet myyntiin (kyllä, hamstraan näitä). Tällä kertaa ei omatekemät, vaan Jenkeistä tilatut. Ja upouudet, ostakkeehan siis pois!!
http://www.huuto.net/fi/showlist.php3?seller=Freyah&status=DN&lcat=X&order=C&start=0&num=50&cat=%
Kun se oli jonkin aikaa poissa, niin sitä osaa taas arvostaa ihan eri lailla. On oikeasti ihanaa huomata pikkuhiljaa tervehtyvänsä...Ihan 100% terve en ole vieläkään, mutta on ihanaa kun jaksaminen alkaa lisääntyä. Jaksoin jopa äsken kävellä kilometrin hengästymättä ja yskimättä keuhkojani pihalle. Tämä ei todellakaan olisi onnistunut vielä muutamia päiviä sitten. :) Sen kunniaksi korkataan Muumilimut!!! :)
Jep, eli tuo otsikko pitkälti kiteytti eilisen iltani. :D Olin Tavastialla katselemassa Turisasta. Lähtiessäni olin todella väsynyt, ja edelleen mieli hieman apeana edellisillan tapahtumista. Mutta mikään ei piristä tätä tätiä niin hyvin, kuin loistava keikka, kiitokset siis Turisakselle piristämisestäni ja oloni parantamisesta!! :)
Viime yö oli myös ensimmäinen yli viikkoon, kun sain kunnolla nukutuksi. Ja se todella tuli tarpeeseen. Ihanaa alkaa vihdoin olla terve.
Tänään pitäisi sitten lähteä vaaria moikkaamaan, kun isänpäivänä ei taudin takia kyennyt. Mukava nähdä vaariakin pitkästä aikaa. :)
Mutta kysymys kuuluu, mistä vaan saisi energiaa...Viimeöiset unet nimittäin maistuisivat edelleen...
Olen vihdoin saanut päätökseen jotain, jonka eteen olen tehnyt työtä jo kauan...Kissa, joka liian kauan joutui elämään huonossa kodissa ja ympäristössä, on vihdoin saanut uuden elämän. Vein Hönön tänään vanhasta kodistaan väliaikaiseen hoitokotiin, josta se sijoitetaan eteenpäin vakituiseen kotiin. Olen toisaalta uskomattoman helpottunut ja hyvilläni, että kykenin järjestämään hänelle uuden mahdollisuuden, toisaalta kyyneleitä on vaikea välttää...Vietin tänään kyseisen kissan kanssa useamman tunnin, ja sinä aikana kävi selväksi, ettei luovutus tulisi olemaan helppo...Kun Hönö nukahti syliini hyristen tyytyväisenä, jokainen soluni olisi halunnut viedä sen kotiin, ja tehdä siitä osan perhettä...Mutta en voi ajatella pelkästään itseäni...Olen jo aiemmin yrittänyt tuoda sen osaksi perhettäni, mutta yritys ei onnistunut, omat kissani ja hän eivät vaan tulleet toimeen...Joten tämä oli ainoa toimiva ratkaisu...
Kyseinen perhe, johon Hönö nyt väliaikaisesti menee, vaikutti todella mukavalta ja eläinrakkaalta, tuntui toisaalta ihanalta voida jättää se niin lämpimään ja rakastavaan ympäristöön...Mutta myönnän ikävöiväni sitä suunnattomasti jo nyt...Toivon sydämeni pohjasta, että se tulee saamaan ihanan elämän rakastavassa ympäristössä. Sen se todellakin ansaitsee. Nyt siirryn hellimään omat karvapalleroni hulluuden partaalle. :)
Kissanhakureissu siirtyikin siis huomiselle, eli vielä saa tämän illan, yön ja huomisen aamun jännittää, että miten menee...Toivon niin että se onnistuu, olen tehnyt niin paljon töitä asian eteen. Tahdon todellakin sen pienen karvapalleron saavan mahdollisuuden uuteen elämään.
Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen väki on kyllä niin kultaista ja ystävällistä, kun vaan olla voi. Jokainen jonka kanssa olen jutellut on ollut todella ystävällinen ja auttavainen. On todella hienoa huomata, että on edelleen ihmisiä jotka välittävät...
Tänään sitten sain viimein liput Maidenin keikalle! :) Hakkasin päätä seinään tuon Helsingin keikan kanssa, kun unohdin varata liput ajoissa, mutta onneksi tuli tuo Tampereen lisäkeikka, sinne siis. :) Aivan järjettömissä mitoissa tuo trokaus huuto.net:issä ja muualla, ihan tolkutonta...Olisihan sieltä voinut lipun tuonne Helsingin keikalle ostaa, mutta ihan periaatteesta en trokareita tue. Pitäisi oikeasti olla tiukemmat nuo rajoitukset, että kuinka monta lippua saa ostaa per henkilö...Mieluummin ostan itse ihan Lippupalvelusta, ja lähden sitten Tampereelle, siellä on kuitenkin kiva aina vierailla. :)
Tästä illasta tuli sittenkin hyvä, ja koko päivää leimannut kyynisyyteni alkaa hieman väistyä. Sain vihdoin toteutumaan asian, jota olen yrittänyt jo ikuisuuden...
Olen koko päivän ollut puhelimessa eri eläinsuojeluviranomaisten kanssa, hoitaakseni ihanalle poikakissalle uutta kotia. Tämä ressukka kun on joutunut koko ikänsä elämään päihdekodissa, ja ansaitsisi jo todella päästä parempiin oloihin. Tänään vielä tuli nykyiseltä "omistajalta" ukaasi, että ellei kissalle kohta hoidu uutta kotia, se lopetetaan kotikonstein...Olen siis ollut koko päivän pelko perseessa, että miten tässä oikein käy...Jossain vaiheessa näytti jo siltä, että seinä tulee vastaan joka paikassa...Joka paikassa sanottiin, ettei ole heidän asiansa...Kunnes sain langan päähän erään todella ihanan ja ystävällisen eläinlääkärin, joka vihdoin alkoi viedä asiaa eteenpäin. Äsken kyseinen ihminen sitten soitti, että kissalle on löytynyt hoitokotipaikka...
Olen niin jumalattoman helpottunut...Vielä huominen rutistus pitäisi kestää, kun kissa haetaan pois...Täytyy toivoa että kaikki menee hyvin, ja se ihana pieni poika pääsee aloittamaan uuden elämän...Se todella sen ansaitsee...
Evoluution olisi kyllä jo aika pyyhkäistä ihmisrotu unholaan...
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1455068
Eilen oli siis Painin keikka. Aivan loistava pläjäys, se bändi toimii aina. Siinä bändissä on jotain sellaista energiaa, joka on lähes käsinkosketeltavaa...Ja vähän pääsinkin käsin koskettelemaan. ;P
Painin musiikki toimii hyvin tänäänkin. Tarpeeksi aggressiivista. Tämä päivä nimittäin on aivan perseestä. Olen yrittänyt ratkaista erästä asiaa, jossa kyseessä on pienen ja viattoman olennon elämä, ja joka suunnassa tulee seinä vastaan...Olen tällä hetkellä niin vitun turhautunut. Tällä hetkellä Jokelan tapahtumien uusiminen ei tunnu lainkaan hullummalta vaihtoehdolta...Kohteena vaan tällä kertaa ei olisi koulu...Jos kuulette että jossain on taas pamahdellut, niin tiedätte kuka sen teki...Ja helvetin ylpeänä.
Tänään olisi sitten Painin keikka Tavastialla. Sinne siis! :) Onneksi alkaa olla olo jo hieman ihmismäisempi, sain jopa viime yönä nukuttua! :) Aiemmat viisi yötä olen saanut pärjäillä muutamien tuntien mittaisilla unilla, sillä olen joko yskinyt itseäni hengiltä, tai vaihtoehtoisesti ollut kaikista flunssalääkkeistä aivan ylipirteä...Kun sattuu olemaan ihminen, joka ei saisi mitään piristäviä aineita käyttää, niin nuo flunssatroppien piristävät ainesosat potkaisevat oikein kunnolla...Aloin jo pelätä psykoosiin vajoamista, kun unta ei vaan tullut...Mutta onneksi viime yönä sain kissi kainalossa nukuttua kuin vaavi. :) Peter Tägtgren olkoon siis varuillaan... ;)
