Normaaliin aamutoimeen kuuluu kahvin keitto ennenkuin teen mitään muuta.
Purut, vedet ym..laitoin niin tuttuun tyyliin että ne teksin kait unissanikin.Herätin lapset ,ja hain heille yläkerrasta vaatteita samalla.Lapset hipsisivät alakertaan katsomaan piirrettyjä ja minä pistin kaikki tarvittavat systeemit odottamaan viereen ja kipaisin wc käymään.Ulos tultuani ajattelin että juon yhden kupin ennen kun pikkuset saavat aamupalan.Jo kahvinkuva mielessäni joku sisällä päässä sanoi ,et miksi kahvinkeitin pitää outoa suhinaa?Jokohan sekin on aikansa elänyt ja pitää vaihtaa uuteen.Nooh ,keittiössä havahduin että työpöytä oli täynnä kuumaa kahvia.Meikäläinen oli sit jättänyt pannun laittamatta paikalleen ja siksi moinen.Siinä se oli vieressä niin ihmekkö tuo.Ei muutakuin rätti kauniiseen käteen ja vaikka mieli teki muutama ärräpää sanoa niin ajattelin että sattuuhan näitä.
Tässä ajattelinkin että miten sitä rutinoituu tekemään tietyt asiat samalla tavalla , ja senkin vuoksi tulee mokailtua toisinaan.
Ehkä jo huomenna aloitan jutut ihan vain mielenkiinnosta toisella systeemillä ja se ajatuskin olisi mukana.
Tai sit johtui ko .moka vain siitä että hiukan kipunen olo vieläkin ja ei niin pää toimi kuin haluisi ,tiedä häntä.
Olemmeko me niin tapojemme orjia?olisikohan hyvä että joku toinen ihminen välillä sekoittaisi pakkaa monessakin asiassa.
Mut mikä eniten ihmetytti..miten hitossa se kahvi pääsi valuu kun tippalukon pitäisi toimia..ei muu auta kuin tutkia ajan kanssa asiaa paremmin ,tai sit on aika ostaa uusi..
Huomenta kaikille,mä lähden töihin kahvinkeittoon!