Blogi

1. Rakastan perhettäni

2. Paras ystäväni on minulle kuin veli

3. Kauniissa kodissani näkyy käteni jälki

4. Rakastan lapsia ja eläimiä

5. Olen kohtelias ja auttavainen tuntemattomia kohtaan

6. Haaveilen rikastuvani yrittäjänä

7. En voisi lähteä ulkomaanmatkalle yksin

8. Tiedän, että minusta tulee mahtava äiti

9. Rakastan sisustus-ja rakentamisohjelmia

10. Ajaessani autoani kuvittelen usein kuolevani kolarissa

11. Olen taikauskoinen, siksi luen unikirjoja

12. Odotan kaikenaikaa jotain tapahtuvaksi, mutta en tiedä mitä

13. Nauran päivittäin

14. Kun joku kertoo jotain surullista ja koskettavaa niin saatan elää siinä surullisessa ja
myötätunteellisessa mielitilassa monta päivää

15. Itseironiani määrä on loppumaton

16. Minulla on salaisuuksia, joista ei kukaan tiedä mitään

17. Katkeruus ja toisten ilonpilaaminen on surullista ja halveksittavaa

18. Haluan monia asioita, mutta tiedän, että kaikkea ei voi saada

19. Kun ryhdyn johonkin, haluan saattaa sen aina loppuun

20. Vaivun aika ajoin miettimään menneitä kaiholla

21. Huumorintajuttomat ja pikkumaiset ihmiset ovat sietämättömiä

22. Ihannoin taiteellisia ja musiikillisesti lahjakkaita

23. Uskon, että jokaisessa ihmisessä on hyvää

24. Rakastan järjestellä asioita, silti elän välillä kaaoksen keskellä

25. Haluaisin auttaa kaikkia ja turhaudun kun se ei aina ole mahdollista

Ilta-Sanomat lööppi itkuhälyttimestä jälleen kerran kertoi tämän kylmän, tunteettoman ja välinpitämättömän yhteiskunnan erityispiirteistä. What is wrong with you people?

Susan

Moikka!

Tulin ME-kasvohoidosta, elikkä tutustuin ME naistentuotteisiin vähän laajemmin. Se naishenkilö joka piti sen mulle oli aivan ihana, aito, lempeä, herttainen, ystävällinen ja mukava. Tuli oikeen hyvällä mielellä, ihoni on pelastettu kiitos ME-tuotteiden, biocosmetics thank God! Se teki mulle kuorinnan ja levitti noin 12 eri rasvaa mun iholle ja nyt se näyttää tosi hyvältä ja ne tuotteet oli kevyitä. Katottiin siinä alussa sellasella ihme laitteella että missä kunnossa mun iho on ja se näytti tosi liilaa, elikkä kuivaa ja vähän jotain skeidaa tukkinu solukoita. Muuten sanoi, että mä voisin olla ilmankin meikkiä mut tokasin että en osaa olla :) Mun mielestä sen iho oli mainio:)

Sen sijaan huonoa oli se, että kun menin kauppaan sen jälkeen siellä oli kauheet jonot. Kun yllättäen tuli viereen toinen kassa niin kaks miestä ihan röyhkeesti etuili yhden naisen eteen joka ei ehtinyt kärryjensä kanssa meijän yhteisestä jonost siihen toiseen kassaan, se oli kuitenkin ennen niitä miehii. Se meinas jo luovuttaa kun sanoin sille naiselle, että mee ihmeessä tohon jonoon, pääset nopeemmin, sit kun se oli siirtyny niin menin sen perässä. Reppana. Ihan törkeetä käytöstä niiltä miehiltä, missä on naiset ensin -periaate, jotain rajaa pitäis olla.

Nyt kokkaan täällä nälissäni illallista ja Daniel lupas tulla käymään tunnin päästä.

Susan

Edellisessä viestissä jäi jotenkin kesken se kuvaus asunnosta, joten jatkan
tästä. Asunnossani on siis suhteellisen iso parveke josta päästään
avokeittiöön, keittiö on piilossa vinon seinä takana ikään kuin piilossa
jolloin se erottuu olohuoneesta. Olohuone on tilava, mutta haastellinen sisustaa
vinon seinän takia.Sitten päästään eteiseen missä on suihku+sauna, pääsy
makkariin ja pääsy vaatehuoneeseen.

Ennen kuin ammattimiehet tuli tekee lattiat niin mulla oli paljon hommaa ja vähän
aikaa. Mun veljet lupas auttaa mutta niitä kiinnosti sillä hetkellä enemmän
biitsit ja aurinko kuin hikoileminen mun kämpillä. Onneks mun tosi hyvä frendi
autto mua ja tosi paljon, ilman sen apua en ole varma olisinko selvinnyt monestakaan
jutusta.Kun ryhdyin tähän niin en tiennyt yhtään mitään mistään remontista.
Lähdin kyselee, selvittelee, tilailin erilaisia esitteitä, lueskelin lehtiä,
kirjoja ja tein hintavertailuja. Mä halusin, että seinät on maalattu kun
lattioita tullaan tekemään, ihan sen takia, että en halunnut sotkea enää
sitten.

Sitten päätin, että kaikki tai ei mitään joten maalasin sen viikon hikisenä
heinäkuussa siellä kämpillä. Joka ilta, yksin ja pieni paniikki päällä,
viikonlopun olin siellä joku 48 tuntii putkeen, lähdin vasta kun oli pimeä
tullut. Irrotin kaikki listat, paitsi pari joita ei saanut koska ne oli puutattu
kiinni. Sitten ostin 10 litraa valkosta maalia, oli pakko saada ne harmaantuneet
seinät peittoon. Kävin kauapassa ostaa tarvikkeita varmaan noin 8 kertaa tolla
viikolla. Piti päättää seinien värit nopeasti. Maalasin valkoiseksi melkein
koko kämpän, jätin vain makkarin maalaamatta ja vaatehuoneen (en ajatellut
silloin että teen vaatehuoneeseen mitään muutoksia).

Sitten hioin ja maalailin listoja siinä välissä ruskeaksi, että menis sitten
uuden lattian kanssa yhteen. Tein kaiken töiden lomassa, halusin että kämppä on
muuttovalmis parin viikon sisällä jolloin mun kesäloma alkaisi (2 viikkoa).

Susan

Susan löysi juuri netistä Meilahdessa myytävän unelmien kämpän ja kuolaa valuu näppikselle.

Enää tarvii dogin!

hihi :D

Susan

Noniin asiasta kukkaruukkuun..
mä haluan edelleen sen mun tatuoinnin jota en uskalla ottaa..
Siis mitä ihmettä, se sattuu salee ihan sikana!!

Ei mut oon oikeesti jo niin monta vuotta lykännyt tätä hommaa kun ei oo pokkaa .. agh! Tänä vuonna, tänä vuonna.. Ei hitto vihaan ihmisii jotka ei tee sitä mitä ne hokee vuosii, menee uskottavuus.

Pakko kerää rohkeus.

Tulin juuri suihkusta, olo on vähän parempi, vähän oksettaa taas.. mut joo kuiva iho, miten se on tullut vasta viime aikoina ilmi? Olenko tullut vanhaksi? Mitä tää on? Vihaan rasvoja! siis jotain vartalorasvoja, yritän aina muka ostaa jonkun tosi kivan tuoksusen et kestän sen ällön fiiliksen kun iho on ihan rasvassa. HÖH.

Susan

Mä ostin viime kesänä mun ensimmäisen oman kodin. Rakastuin sen
pohjapiirustukseen kun se ei ollutkaan ihan perus, ainakaan mun mielestä. Vantaalla
on sellasii kämppii missä on pitkä olohuone jonka päädyssä on parveke ja
sellasta en missään nimessä halunnut. Ostin ton kämpän vaikka aluksi en
uskaltanut ees lähtee hieroo kauppoja, hintapyyntö oli niin korkee.

Kun oltiin kaupat lyöty lukkoon siinä juhannuksen korvilla niin aloin
suunnittelemaan remppaa. Asunto on siis 2h+k+s


Asunnossa oli parikymmentä vuotta vanha keittiö, jossa tosin oli toimivat
valkoiset kodinkoneet ;jääkaappi, astianpesukone, uuni + liesituuletin.

Lattia oli kauttaaltaan koivuparkettia, kovin yleistä sekin.

Makkari suhteellisen suuri, yksi seinä täynnä seinään upotettuja valkoisia
vaatekaappeja ja toinen seinä sellainen missä on vasemmassa nurkassa korkea kaappi
ja muuten seinällä on yläreunassa 4 kappaletta 70 korkeaa seinäkaappia, nekin
valkoisia.

Kylpyhuoneessa sauna aika perus, hutera kylpykaappi ja iso pesukone.

Pienessä eteisessä oli ilokseni metrin leveä peililasinen liukuovikaapisto.

Vaatehuone oli pieni ja siellä oli pari vaatetankoa.

Aluksi panostin lattiaan, en halunnut luopua hyvästä parketista joten lähdin
metsästämään firmaa joka tekisi hionnan mutta ennen kaikkea petsauksen. Löysin
sellaisen ja he suostuivat tekemään minulle juuri sellaisen kun halusinkin,
merbau ja hienosti oli onnistunut!

Mä alan kirjoittelemaan vähän sisustumisesta-onhan se suuri intohimoni. Olen sillä alalla jopa töissä, mutta en sisustussuunnittelijan ammatissa, harmi mutta mulla ei ole siihen oikeaa koulutusta. Katselen innoissani kaikkia sisustusohjelmia ja töissäni autan asiakkaita suunnittelemaan kotiinsa kaikenlaisia juttuja, vaikka mun ei tarvitsisi, koska työni on reklamaatiopalvelu.

Mä voin kertos seuraavassa merkinnässä mun omasta viime kesänä ostamastani asunnosta ja sen remontista.
Nyt on palattava töihin ja olo on parempi, jes!

Susan

Nina Mikkonen on maailman idiootein tyyppi. Mä en käsitä kuka voi olla niin hemmetin itsekeskeinen ja typeryydeltään sokea näkemään yhtään mitään tai kuuntelemaan muiden perusteltuja mielipiteitä ollenkaan.

Mä menin eilen nukkumaan kello 9 vatsakipujen takia. Nukuin suhteellisen sikeesti 21-05. Nyt olen töissä. Olo on kaamee vieläkin, eilen illalla sain jotain syötyy mut ei se muuta kuin pahentanut oloa. Mun vatsa on turvonnut ja mä vaapun tääl töissä. Mikäköhän tässä nyt oikeen on..

töitä tänään 13 tuntii, et jooh.

Susan