Jopa 38 prosenttia.
Niin suuri osa suomalaisista kertoo olevansa kokonaan ilman taloudellista puskuria odottamattomien menojen varalle.
Torstaina julkaistun Danske Bankin tutkimuksen kiinnostavin havainto ei ole kuitenkaan pelkkä Suomen luku, vaan se, kuinka kauas Suomi jää muista Pohjoismaista.
Suomessa puskuri puuttuu selvästi useammalta
Taloudellinen mielenrauha 2026 -tutkimuksessa 38 prosenttia suomalaisista ilmoitti olevansa ilman puskuria.
Ruotsissa osuus oli 22 prosenttia, Tanskassa 21 prosenttia ja Norjassa 18 prosenttia.
Suomessa kokonaan ilman puskuria olevien osuus on siis yli kaksinkertainen Norjaan verrattuna.
LUE LISÄÄ: Voit tienata metsän marjoilla verovapaasti – mutta pakastaminen muuttaa tilanteen
Tutkimuksessa oli 1 408 vastaajaa Suomesta
Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Ipsos Danske Bankin toimeksiannosta sähköisenä kyselynä.
Suomessa vastaajia oli 1 408, Ruotsissa 1 350, Norjassa 1 320 ja Tanskassa 1 350.
Danske Bankin mukaan tutkimus toteutettiin huhti-toukokuussa, ja kohderyhmänä olivat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavin otoksin.
Pankin suositus on neljän kuukauden menot
Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto suosittelee puskuriksi noin neljän kuukauden menoja vastaavaa summaa.
Oleellinen sana on menot: tavoitetta ei siis lasketa neljän kuukauden palkasta vaan siitä, paljonko tavallisen arjen pyörittämiseen kuluu.
Ajatus tulee vastaan etenkin silloin, jos palkkatulot katkeavat äkillisesti.
Taustalla näkyvät kallistunut arki ja työttömyys
Miksi suomalaisilta sitten puuttuu puskuri näin paljon useammin kuin naapurimaissa?
Kivipelto nostaa Ylen haastattelussa esiin inflaation, aiempien vuosien korkojen nousun, työttömyyden sekä pienituloisiin osuneet sosiaaliturvan leikkaukset.
Nämä ovat ekonomistin tulkintoja kehityksen taustasta, eivät kyselyllä osoitettuja syy-seuraussuhteita.
Puskuria tarvitaan silloin, kun laskua ei voinut ennakoida
Puskurin tarkoitus konkretisoituu tavallisessa arjessa: auto voi hajota, pesukone sanoa sopimuksensa irti tai lemmikki tarvita nopeasti hoitoa.
Säästöt voivat helpottaa myös suurempia elämänmuutoksia, kuten työpaikan vaihtamista tai eroa.
Kivipelto mainitsee esimerkkinä myös sen, että säästöön voisi siirtää noin kymmenen prosenttia tuloista, jos oma talous sen sallii.
Kaikille kymmenen prosenttia ei ole realistinen tavoite
Prosenttiluku ei kuitenkaan ole yleispätevä talousohje.
Jos tulot kuluvat asumiseen, ruokaan ja muihin välttämättömiin menoihin, säästämiseen ei välttämättä jää juuri mitään.
Kivipelto korostaa Ylelle myös sitä, ettei säästämisen vaikeudesta pidä ruoskia itseään, sillä esimerkiksi työttömänä puskurin kerryttäminen voi olla käytännössä mahdotonta.
Mielenrauhan indeksi on historiallisen matala
Puskuriluku on osa laajempaa kuvaa, ja sekin on tänä vuonna vaisu.
Taloudellisen mielenrauhan indeksiluku on Suomessa 5,8, kun viime vuonna se oli 6 ja korkeimmillaan 6,4 vuonna 2021.
Danske Bankin mukaan moni uskoo silti oman taloutensa vahvistuvan lähivuosina.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Voititko Veikkausesta? Näissä lain kohdissa voittajan kannattaa olla tarkkana
