Afrodisiakiksi on kautta aikojen kutsuttu ainetta, jonka on uskottu lisäävän seksuaalista halua.
Klassisia esimerkkejä ovat osterit, suklaa, chili ja rohdokset kuten ginseng.
Tieteellinen näyttö on niiden kohdalla heikkoa, ja vaikutus syntyy useimmiten odotuksista eikä aineesta itsestään.
Alkoholista on etsitty vapautumisen eliksiiriä
Alkoholi on kuulunut samaan joukkoon luultavasti niin kauan kuin sitä on juotu.
Vaikutuksen tunnistaa lähes jokainen: mieli tuntuu vapautuneemmalta ja estoja on vähemmän.
Keho ei kuitenkaan aina seuraa yhtä innokkaana mukana, ja juuri tätä ristiriitaa on selvitetty laboratorioissa vuosikymmeniä.
Halu ja kiihottuminen eivät ole sama asia
Seksuaalisuuden tutkimuksessa erotetaan toisistaan koettu kiihottuminen ja sukuelinten fysiologinen vaste.
Koettu kiihottuminen tarkoittaa ihmisen omaa kokemusta, kun taas fysiologista vastetta mitataan laitteilla.
Nämä kaksi eivät kulje käsi kädessä edes ilman alkoholia, joten keskustelu halusta ja kyvystä niputtaa yhteen eri asioita.
LUE LISÄÄ: Tutkimus: whiskey dick on totta – ja tästä se johtuu
Katsaus löysi kaksi vastakkaista vaikutusta
Leif Crowe ja William George julkaisivat Psychological Bulletin -lehdessä kokeellisen tutkimuksen siitä, miten alkoholi vaikuttaa sekä miesten että naisten seksuaaliseen haluun.
Heidän johtopäätöksensä oli, että alkoholi vapauttaa psykologista seksuaalista kiihottumista ja vaimentaa samalla fysiologista vastetta.
Vapauttava vaikutus oli voimakkaampi pienemmillä annoksilla ja vaimentava suuremmilla.
Vaikutukset syntyvät eri tavoin
Katsauksen mukaan fysiologisen seksuaalisen vasteen vaimeneminen on luonteeltaan puhtaasti farmakologinen ilmiö.
Estojen vapautuminen sen sijaan syntyy sekä alkoholin aiheuttamasta ajattelun heikkenemisestä, että sosiaalisesti opituista odotuksista.
Nämä kaksi voivat vaikuttaa erikseen tai yhdessä.
Annosten laskeminen ei muodotanut sääntöä
Tutkimuksissa annos määritellään yleensä suhteessa kehon painoon tai tavoiteltuun veren alkoholipitoisuuteen, ei lasillisten lukumäärään.
Sama juomamäärä tuottaa eri ihmisille hyvin erilaisen veren alkoholipitoisuuden.
Katsaus tukee annosriippuvuuden ajatusta, mutta se ei kerro, minkä lasin kohdalla vaikutus kääntyisi.
Laboratoriossa tulos oli luultua rajatumpi
Georgen tutkimusryhmä testasi vuonna 2006 suurten annosten vaikutusta nuorten miesten erektioon kahdessa kokeessa.
Suurempi annos heikensi mitattua huippuarvoa, mutta alkoholi ei vaikuttanut johdonmukaisesti kaikkiin mittareihin eikä koettuun kiihottumiseen.
Osallistujille annettu ohje joko voimistaa tai hillitä kiihottumistaan vaikutti osaan vasteista, eli myös tilanne ja tarkkaavaisuus merkitsivät.
Alkoholi ei ole afrodisiakki eikä sammutin
Pari lasillista voi vapauttaa estot ja saada tilanteen tuntumaan sähköisemmältä kuin se ilman niitä tuntuisi.
Useampi lasillinen ei kuitenkaan vahvista tuota tunnetta, vaan alkaa vaimentaa kehon vastetta samalla, kun mieli on yhä matkalla eteenpäin.
Juuri siinä on koko ilmiön ydin: alkoholi ei sammuta halua eikä sytytä sitä, vaan päästää mielen kiirehtimään kehon edelle.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Tutkijat yllättyivät: näin kauan keho oikeasti tarvitsee aikaa toipuakseen alkoholista
