On todella mukavaa kuulostaa rykivältä tai kähisevältä hillybilly-laulajalta. Miespuoliselta… (Hups, tämä merkintähän meni aluksi vahingossa piiloon…)

Nyt se pahuksen flunssa taisi iskeä. Olen taistellut kaikenlaisia tauteja vastaan tunnollisesti puoli syksyä ja katsellut, miten työkavereita ja teinejä kaatuu milloin kuumeeseen, keuhkokuumeeseen kuin megaflunssaankin. Veikkaan, että syyn sairastuttamisestani…

Näin sattumalta vanhan kaverin kaupasta tullessani. Taidanpa ängetä joskus kylään, vaikka se asuukin nykyään maan ääressä. Sillä on maailman suloisin karkeakarvainen mäyräkoira!

Lumisateisina päivinä ehtii pohtia paljon, koska… … kaikki kulkuvälineet ovat myöhässä … kaikki kulkuvälineet jäävät jumiin … kaikki muut ovat vielä enemmän myöhässä … lumisade saa sisäisen luovuuteni (eikun **tutukseni)…

Helsinki muistuttaa entistä enemmän siperialaista pikkukaupunkia. Lunta sataa, kinosta kertyy, sähköjä katkeaa, viima heittää jäähileitä silmiin ja naama jäätyy. Tosin Siperiassa lumimassa ei muutu parin päivän sisällä loskaksi. Pikkujoulukausi on…

– elähtäneet hevikukot kävelevät pitkin Manskua kuvitellen kävelevänsä Losissa – liukkaalla ilmalla tulee kuluneissa bootseissa vedettyä näyttävät lipat – pikkukenkäsipsutus on taitolaji, josta voisi jo melkein jakaa tyylipisteitä – suomalaiset…

Kuuntelin pitkästä aikaa vanhaa suosikkiani, Melanieta. Tämä on aivan ihana biisi. * Little sisters of the sun lit Candles in the rain Fed the world on oats and raisins Candles…

Maailman suloisin pieni koirapallero lyllersi rappukäytävässä vastaan ja ryntäsi tuhisemaan tossujen eteen. Pitihän sitä rapsuttaa ja tutustua pieniin näykkiviin pentuhampaisiin. Ihana pallero. Tuli heti iloinen mieli, kun katseli tarmokasta hännänheilutusta….

Ikä on vain vain numero. Numero ei voi ahdistaa. Sen sijaan ahdistavaa on se, mitä sillä numerolapulla seistessä ihmiseltä odotetaan. Ainakin joskus. Mutta silti se ikä on vain numero. Ja…

Sateen ropina ikkunaan, hyvä kirja ja hieman myöhäisempi meno töihin. Ihanaa. 🙂