• Touko Aalto

Avoimuuden MM-kisat: Kanada-Suomi 6-0

Tätä tekstiä kirjoittaessani katson Kanadan parlamentin rahoitusvaliokunnan kokouksen nro 199 (2.5.2013) lähetyksen tallennetta kotikoneelta.

Kanadan rahoitusvaliokunnan kotisivut löytyvät täältä:

http://parl.gc.ca/CommitteeBusiness/CommitteeHome.aspx?Cmte=FINA&Language=E&Mode=1&Parl=41&Ses=1

ja kokoustallenteita voi katsoa ja kuunnella täältä:

http://parl.gc.ca/CommitteeBusiness/CommitteeMeetings.aspx?Cmte=FINA&Language=E&Mode=1&Parl=41&Ses=1

ja kyseisen kokouksen (nro 199) pöytäkirja löytyy videotallenteen vierestä:

http://parl.gc.ca/HousePublications/Publication.aspx?DocId=6129873&Language=E&Mode=1&Parl=41&Ses=1

Osa kokouksista löytyy videotallenteina ja osa äänitallenteina. Vain pieni osa kokouksista on lukittuja siten, että video- ja äänitallenteet eivät ole julkisuudelle avoimia. Nämä ovat kuitenkin vain pieni poikkeus ja julkisuuden rajoittaminen liittyy salassapitovelvollisuuksiin ja/tai kansallisen turvallisuuden kysymyksiin.

Yksi hienoimmista asioista, joita avoimuuden kulttuuri on tuonut mukanaan, on kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen sekä ihmisten osallistaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Löysin Kanadan järjestelmää tutkiessani myös alla olevan openparliament-sivuston.

http://openparliament.ca/

Sen tarkoitus on jäsentää poliittista keskustelua järjestelmän avoimuutta hyödyntäen:

”For all its routine and formal trappings, Parliament remains a crucial engine of our democracy. And lots of its workings—votes, speeches, committees—take place in the open. But, too often, information that's technically available is difficult to find and use. This independent, non-governmental site aims to make some of that information more easily accessible.”

Sivustolle on listattu kaikki valiokunnat sekä suorat linkit valiokuntien kotisivuille sekä kaikki parlamentissa käytetyt puheenvuorot teemakohtaisesti vuodesta 1994 saakka.

http://openparliament.ca/debates/

Kun suljin rahoitusvaliokunnan kokouksen nettitallenteen, muistin jälleen, miksi olin niin innostunut Kanadan parlamentin avoimuudesta. Kun Kanadassa homma toimii hienosti, Suomessa vasta keskustellaan asiasta, ja hyvin nihkeästi. Masentavaa.

Olen keskustellut usean suomalaisen kansanedustajan kanssa, jotka ovat olleet eri valiokuntien matkoilla Kanadassa. Valiokuntien toimintatavat ovat nousseet useasti keskusteluun. Kanadassa ollaan kuuleman mukaan oltu hyvin ihmeissään siitä, miksi maailman yhdessä vähiten korruptoituneista ja imagoltaan puhtoisimmista maista valiokunnat ovat suljettuja. Tämä ei ole mahtunut kanadalaiskollegoiden järkeen. Eikä minun. Ehkä avoimuus paljastaisi jotain, mitä ei pysty brändäämään.

Asiasta on keskusteltu tällä viikolla vilkkaasti. Kaikki lähti Helsingin Sanomissa (28.4.) julkistusta artikkelista, jossa kuvattiin, keitä eduskunta kuuntelee. HS:n yli 93 000 nimeä sisältävästä dataselvityksestä käy ilmi, että elinkeinoelämän lobbareita kutsutaan eduskunnan kuultavaksi kaksi kertaa enemmän kuin palkansaajien.

Jokainen valiokunnan jäsen voi esittää kuultavaksi ketä tahansa ”asiantuntijaa”. Asiantuntijakuulemisia käytetään yleisesti oman äänen ja poliittisen linjan pönkittämiseen.

Hyvän pelivainun omaava Alexander Stubb haistoi tilanteen. Hän kirjoitti blogissaan:

”Eduskuntien valiokunnat voitaisiin avata julkisiksi täysistunnon tapaan ja jonkinlainen lobbarirekisteri voisi olla käyttökelpoinen. Molemmat ideat kumpuavat meppivuosiltani.”

http://www.alexstubb.com/fi/blog/2001/#.UYYKQ_kw9Jo

Uskon, että Stubb on vilpittömästi samaa mieltä itsensä kanssa hyvässä kannanotossaan, joka peilaa Euroopan parlamentin avoimuuden periaatteita ja käytäntöä. Tämänkaltainen positiivinen ja leveästi hymyilevä kannanotto ei tee myöskään pahaa kokoomuksen kannatuksen notkahduksen jälkeen.

Samalla viikolla ”mies kuin unelma” (eduskuntavaalislogan vuodelta Kekkonen) Kimmo Sasi kertoi (HS, 29.4.) luultavasti kokoomuksen enemmistön kannan: "Avoimista kokouksista tulee teatteriesityksiä, ja todellinen päätöksenteko siirtyy hämyisiin kabinetteihin."

Sasin mukaan kokemattomat poliitikot, kuten Stubb, tekevät tämänkaltaisia ulostuloja. Sasin kommentti Stubbin kokemattomuudesta ei oikein kanna. Sasi on kasvanut hämyisissä kabineteissa kun taas Stubb on alleviivatusti eurooppalainen poliitikko, joka tuntee Suomen ja EU:n päätöksenteon tavat hyvine ja huonoine puolineen. Stubb on myös hyvin pragmaattinen kokoomuslainen poliitikko, ei niinkään kokoomuksen arvopohjasta näkemystään ammentava poliitikko. Jotain pragmaattisuudesta kertoo se, että ennen kokoomukseen siirtymistään, Stubb kävi koputtelemassa demareiden ovea, mutta ei saanut tarpeeksi tukea 2004 eurovaalikampanjalleen ja hyppäsi sitten kokoomuksen fantastiseen siipeen

Se Stubbista, takaisin asiaan.

Suurin osa käydystä keskustelusta tukee ajatusta, että valiokuntien toimintaa avataan jonkin verran ja valiokuntien julkisia kuulemisia lisätään. Valitettavasti tämä näyttää itselleni siltä, että esim. Kanadan malliin on pitkä matka ja pienillä myönnytyksillä pyritään kuittaamaan koko suurempi keskustelu.

Toivon, että kansalaiskeskusteluun saadaan lisää vettä myllyyn ja poliitikot laitetaan perustelemaan kunnolla kantojaan.

Alla neljä pöhköä perustetta vastustaa politiikan avoimuutta.

1. Päätöksenteko siirtyy kokouksista muualle

Jo tällä hetkellä päätöksiä neuvotellaan etukäteen suurimpien ryhmien kesken kokousten ulkopuolella, mutta avoimuus pakottaisi poliitikot perustelemaan kantansa julkisesti ja äänestäjillä olisi parempi mahdollisuus seurata edustajiensa työtä sekä annettuja lupauksia. Jos pelko on se, että suuret ryhmät päättävät avoimen valiokuntatyön jälkeen kaikesta, julkisuus on myös vahva ase alistaa päätöksentekoa valiokuntakeskusteluun ja tuoda havaitut epäkohdat esille.

2. Asiallinen päätöksenteko ja kompromissit vaarantuvat avoimuuden myötä

Onko esimerkiksi hallituksen yhteisö- ja osinkoverouudistus esimerkki asiallisesta päätöksenteosta ja kompromissista? Poliitikkojen pitää pystyä perustelemaan kantansa ja päätösten ja niiden perusteiden tulee olla kaikkien arvioitavissa. Pelkäävätkö poliitikot, että heidän kantansa ja toimintatapansa kestä päivänvaloa. En usko, että kellään olisi ollut pokkaa tehdä kehysriihen päätöstä yhteisö- ja osinkoverouudistuksesta, jos tehdyt päätökset ja päätösten perustelut olisi alistettu julkisuudelle. Kun päätöksen taustat valkenivat viikkoja käydyn keskustelun jälkeen, päätöstä myös muutettiin.

3. Avoimuus voi tuottaa liikaa tietoa, joka väsyttää ihmiset ja varmistaa välinpitämättömyyden

Yllä kuvattu Kanadan parlamentin toimintaa seuraavaa sivusto on hyvä esimerkki, joka kumoaa tämänkaltaiset älyvapaat perustelut. Ihmisille täytyy mahdollistaa osallisuus yhteiskunnan päätöksissä ja jokainen käyttää tätä mahdollisuuttaan oman aikansa ja mielenkiintonsa rajoissa. On varsin nurinkurista, että jokaisella suomalaisella on paremmat mahdollisuudet tutustua ja perehtyä Kanadan parlamentin toimintaan kuin Suomen.

4. Avoimuuden myötä poliitikot politikoisivat ja asiantuntijat arkailisivat

Mitä muuta kansanedustajat tekisivät eduskunnassa kuin politikoisivat? Ihmisillä olisi avoimuuden myötä itse tehdä arviot, jatkaako kansanedustaja seuraavien vaalien jälkeen politikointia vai ei? Avoimuus on parasta poliittista kuluttajansuojaa. Asiantuntijat ovat virkansa ja tehtäviensä puolesta velvoitettu taustoittamaan päätösten vaikutuksia. Nyt emme tiedä, toimitaanko todella näin ja miten eri kansanedustajat eri tietoon reagoivat. On helpompi pelotella ja ohjata asiantuntijakuulemisia, kun se tehdään salassa.

Toivon todella, että poliittisten sisältöjen lisäksi tulevissa eduskuntavaaleissa kiinnitettäisiin huomiota myös politiikan tekemisen tapoihin. Suomella ja suomalaisella demokratialla ei ole enää varaa elää varjojen mailla. Suomen on aika tulla ulos kaapista.

Otan mielelläni vastaan kommentteja politiikan avoimuudesta muista maista. Jaa toki tietosi kommenttiketjusta.

Kirjoitettaessa soi Mokoma: Kuollut, Kuolleempi, Kuollein

5 kommenttia

Anonyymi

6.5.2013 15:05

Hyvä kirjoitus, hyviä esimerkkejä ja hyviä perusteluja. On todella aiheellista ihmetellä, miksi suomalaiset poliitikot haluavat salata valiokunnat, kun suomalaiset yleensä ovat esimerkiksi EU:n päätöksentekoon kovaan ääneen ajaneet avoimuutta. Sekin on toki perusteltua, mutta myös kotipesä täytyisi olla kunnossa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Touko Aalto

8.5.2013 12:47

Kiitos, olen täysin samaa mieltä kanssasi.

Alex

6.5.2013 16:14

Ymmärrän kyllä hyvin Sasin huolen teatteriesityksistä, kun helpolla asiasta tulee kuitenkin mieleen vapaan nettikirjoittelun taso, jossa jokainen todella saa tuoda mielipiteensä esiin - oli se miten irrelevantti, turha, ylimalkainen tai täysin väärin käsitetty tai perustelematon.

Mutta sen sijaan jaan kirjoittajan huolen itse asiassa ja tuen ehdottomastai avoimuuden pyrkimyksiä. Avointa kansalaiskirjoittelua täytyisi luultavasti jotenkin moderoida ja tunnistautuminen olisi varmaankin välttämätöntä. Tärkeitäkin näkökohtia voi jäädä harkitsematta, kun poliittisessa päätöksenteossa ei yhtälaisella tarmolla tuoda esiin vastakohtaisten näkökulmien oikeutusta.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Touko Aalto

8.5.2013 12:51

Minäkin kyllä ymmärrän monia niitä huolia, joita on asian yhteydessä esitetty. Täyistuntokeskustelut ovat täyttä teatteria. Mutta valiokunnissa ollaan hyvin rajatuissa keskusteluissa pienellä porukalla ja julkisuus valvoo myös teatteritoimintaa. Tuo Sasin perustelu ei yksinään riitä perustelemaan nykymallia ja jos katsoo vaikkapa Kanadan valiokuntatoiminaa tai Euroopan unionin toimintaa, ei lainsäätäminen ole pelleilyksi mennyt. Vähintäänkin pellet sitten pois seuraavissa vaaleissa. Avoimuuden vahvin argumentti on siinä, että keskustelu voidaan siirtä asiakysymyksiin.

Palabeli

9.5.2013 14:13

Kansalaisaloite kehiin, allekirjoitan välittömästi :)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi