No niin, nyt on vaihdettu kotia, mutta valitettavasti ei kaupunkia, vaikkakin uusintayritys ois vetämässä. Mulla pyyhkii nykyään aika hemmetin hyvin vaikka ite sanonkin=)Erottiin H:n kans tuossa joulun jälkeen ihan ystävällisissä merkeissä ja nyt tosiaan asun ihan itsekseni tällaista 27 neliön mukavaa luukkua. Tajusin just äskettäin, miten mahtavaa tämä oma seura voi olla. En ois voinu syksyllä kuvitellakaan, että oisin noin viitenä iltana kämpillä töiden jälkeen, enkä koko ajan hermoilemassa,mihin seuraavaksi ois lähdössä(yleensä tuli mentyä baariin) Näin jälkeenpäin näkee selvästi senkin kuvion, kuinka hukassa oli ja miten se, ettei pysty olemaan hetkeäkään yksin, on itsensä ja omien ajatustensa pakoilemista ja pahan olon peittämistä.
En tietenkään ole mitenkään sen erityisemmin valaistunut tai parantunut. Olut maistuu edelleen, mutta hieman harvemmin. sillekin tietenkin yksi syy on se,että olen ollut koko joulu- ja tammikuun hyvin ahkerasti töissä. Nytkin toinen kuuden päivän viikko meneillään. On se outoa, että vaikka kuinka niska limassa tekis hommia, niin ne rahat ei kuitenkaan näy missään.. Toivottavasti tällä kertaa onnistuis se työhomma, niin pääsis ensimmäistä kertaa elämässään vakituiseen työsuhteeseen. Ja vaihtuis vähän maisemat. Huomenna taidan lähteä elokuviin, kun sain työpaikalta joululahjaksi pari leffalippua. Ja täytyy käydä katsomassa se uus teatteri!
Tämä tällä erää..