Anni-Helena on irti ja kesälaitumella. Ruohoa tutkittiin heti aidan molemmin puolin. Ulkoilmaelämä on siitä viheliäistä, että jopa seurapiirirakon omaavalle pissikselle eli AH:lle tulee joskus liiasta sidukasta pakottava tarve – käydä puuteroimassa hipiää. Mutta ei hätää – kaupunki muistaa turisteja, pissiksiä ja ihan tavallisiakin kunnon kansalaisia mielenkiintoisilla julkisilla vessoilla! AH ja Blondi III päättivätkin varmuuden vuoksi (ja lukkojen taakse jäämisen pelossa) jakaa pöntön, viskin ja sen puoli neliötä, minkä verran hotellihelpotuksessa pinta-alaa oli. Muutaman minuutin sähellyksen jälkeen molemmat olivat ilmeisesti onnistuneet pissaamaan edes vähän ja hametta oli helpompi kiskoa alas ja pikkareita järjestää ihan reilusti ulkosalla. Kun oltiin taas edustuskunnossa, neidit suuntasivat korot ja suu napsuen terassille ja posliinipönttöjen ääreen. Pimentyvässä illassa keskusteltiin aluepolitiikasta, Euroopan Unioinista ja muista aiheista, joista pissiksen suusta harvoin odottaa kuulevansa kommenttia. Mutta AH onkin yllätyksellinen nainen. Niinpä push-upeihin oli piilotettu vielä pari kappaletta yllätyksiä, jotka paljastettiin aamuauringon noustessa ja ensimmäisten raitiovaunujen kolistessa. Yhdessä niistä ehti Aina-Niin-Antelias-Anni-Helena illalla mukaan tarttuneen seuralaisensa kanssa ihmetellä pidempäänkin, koska kuljettaja saisi tarpeekseen vähenevistä vaatteista, erinäisistä maiskahduksista ja muusta eroottisluonteisesta kiemurtelusta. Loistavaa huomenta Helsinki! Illan viimeinen ja päivän ensimmäinen yllätys tuli lopulta aivan puun takaa – Anni-Helena ei antanut sittenkään. Tästä suttura yllättyi jopa itsekin.
