Pysy kaukana – Anni-Helena saattaa purra!

Onpas raivostuttavaa, kihisee Anni-Helena. Vitutuskäyrä on jo korkealla ja noususuhdanne näyttää jatkuvan. Parasta siis purkaa kiukkua jossakin soveliaassa paikassa. Tossut jalkaan, heippamoikka eteisessä rivissä oleville korkkareille ja ulos koiranilmaan. Lenkkipolulla kipittää eteenpäin myrskynmerkki AH, joka hikoilee ulos viime aikojen haureuksia: viinaa, tupakkaa ja villejä miehiä. Ohi ajava auto loiskauttaa vedet lätäköstä jo valmiiksi märän kiukkupussin päälle, joten ei muuta kuin keskisormi ja irvistys – siinä sullekin! Tunnin päästä AH huomaa vieläkin olevansa vitutustilassa, joten ei auta kuin korvat luimussa ravata vielä ekstralenkki. Uitettu kissa lunkii kotiin vain huomatakseen ettei vitutuksen aiheuttaja ole vieläkään viitsinyt tarttua asiaan ja vastata AH:n kiireiseen viestiin. Jumankekka, verenpaine nousee taas. Kuuma vaahtokylpy saattaa auttaa. Pöyhkeässä vaahdossa lilluva AH onnistuu hetkeksi tasaamaan paineet oikealle kohdalle, mutta saapuva tekstiviesti aiheuttaa jos mahdollista vielä suuremman kiukun! Miten miehet voittekin olla noin yksinkertaisia? Tiukkasanainen tekstailu on AH:n bravuuri – kieli on terävä ja navan alle isketään taatusti. Siitäs sait sinäkin! No niin, nyt kun on tämäkin asia hoidettu päiväjärjestyksestä voisi miettiä mitä muuta sadepäivänä voi tehdä paitsi kiukutella. Sulattaa jääkaappi, puhdistaa pesukoneen nukkasihti, viemäri? Ei AH osaa, täytyy varmaan soittaa Martoille tai tilata putkimies tai joku joutenoleva salarakas hoitamaan hommat. Nälkäkin on taistellessa tullut, mutta Uusavuton-Anni-Helena on unohtanut ostaa mikroruokansakin taas. Parasta vetää sotamaalaus nassuun, valita sadesäähän sopivat korkkarit ja painua kaupungille. Shoppailu rauhoittaa aina.