Vähän aikaa on jo tuntunut siltä, et ois mukavempaa jos ois halikaveri.. Jos taas hetken antas enempi aikaa heilan etsintään, raahautus ulos immeisten ilmoille ja koittas nähä vastaantulijat potentiaalisina helluehdokkaina.
Teini-iäs viä oli helppo ihastua- riitti kun näköpiiriin ilmesty mukavan näkönen poika ja BÄNG! sitä rakenteli ruusunpunasii pilvilinnoja ja raapusteli sydämenkuvia päiväkirjaan ;D No, ehkei ny ihan noin kärjistetysti, yleensä ihastus löyty tuttava/harrastuspiiristä ja kun joku osottautu mukavaks siihen saatto alkaa kiinnittään enmpikin huomiota.
Ny on jo hankalampaa löytää ihastuttavaa ihmistä- harvakseltaan kun kulkee maailmalla ei tutustu uusiin immeisiin niin helposti. Ja sit suurin osa niis ihastuttavista on varattuja- ja loput tuppaa pihkaantuun mun likkakavereihin ;P Lisäks oon hitaampi pihkaantuun ku etana kurvissa- vähänkin painostusta ja vastahankanen aivopuolisko alkaa jumpittaan.
Mut jos ny alkas projektin ”hellu kesäksi 2009” ni nippanappa saattas keretä ;D
Ja kaverit hei- jos tunnette hillitöntä hinkua ruveta puhemieheks, ni oon mä joskus käyny sokkotreffeillä *vink vink*.