Asuntojen hinnat laskevat tänä vuonna lähes 3 prosenttia — yhdessä kaupungissa pudotus on jo yli 10 prosenttia

Asuntojen hinnat laskevat ja alueelliset erot repeävät.

Ilmakuva Helsingistä havainnollistaa Suomen asuntomarkkinoiden kehitystä ja asuntojen hintojen muutoksia.

Suomen asuntomarkkinoilla on käynnissä voimakas eriytyminen: samaan aikaan kun yhdessä kaupungissa asuntojen arvosta on sulanut yli kymmenesosa, toisessa hinnat ovat nousseet saman verran.

Danske Bankin tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hinnat laskevat tänä vuonna koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia.

Vaikka ennuste kuulostaa maltilliselta, alueelliset erot ovat jyrkkiä.

Kasvua vain prosentti

Ensi vuonna pankki ennustaa hintojen elpyvän keskimäärin vain prosentin verran — mutta sekään ei koske kaikkia.

Osa Suomesta hyötyy, osa putoaa syvemmälle.

LUE LISÄÄ: Käyttäytymistutkijat löysivät miksi jotkut ihmiset eivät koskaan pysty säästämään — syy ei ole tuloissa

Kouvola putoaa eniten, Rovaniemi nousee — ero on yli 20 prosenttiyksikköä

Hintakehityksen ääripäät ovat hämmästyttävät.

Heikoin kehitys on ollut Kouvolassa, jossa vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet 10,2 prosenttia.

Vahvin kehitys on puolestaan ollut Rovaniemellä, jossa hinnat ovat nousseet täsmälleen saman verran — 10,2 prosenttia.

Kaupunkien välinen ero on siis yli 20 prosenttiyksikköä.

Useimmissa muissa kaupungeissa vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet maltillisemmin, noin yhdestä viiteen prosenttia.

Pohjanmaa on erottunut edukseen muuta Suomea matalamman työttömyysasteen ja hieman vahvemman hintakehityksen ansiosta.

Vain yhdeksän prosenttia aikoo ostaa asunnon — historiallisen vähän

Kuluttajien ostoaikeet ovat romahtaneet.

Toukokuun kuluttajaluottamustilastoissa vain yhdeksän prosenttia kotitalouksista aikoi ostaa tai rakentaa asunnon seuraavan vuoden sisällä.

Vuosi sitten osuus oli 11 prosenttia, ja korkeimmillaan se kävi syyskuussa 2021, jolloin lähes joka viides kotitalous harkitsi asunnon ostoa.

Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto nimeää suurimmaksi jarrutekijäksi heikon työllisyystilanteen.

Toukokuussa 29 prosenttia työllisistä suomalaisista koki, että lomautuksen tai työttömyyden uhka omalla kohdalla on kasvanut.

Kerrostaloja suomalaisessa kaupungissa asuntojen hintakehitystä käsittelevän jutun yhteydessä.
Asuntojen hintakehitys vaihtelee voimakkaasti kaupunkien välillä: samalla kun hinnat laskevat osassa Suomea, toisilla alueilla ne ovat nousseet.

Helsinki on kahtia: pienet asunnot eivät mene kaupaksi, perheasunnoissa piristyy

Mielenkiintoisin havainto koskee pääkaupunkiseutua, jossa markkinat ovat jakautuneet kahtia.

Pienten asuntojen ylitarjonta näkyy yhä selvästi — yksiöitä ja pieniä kaksioita on markkinoilla paljon, eikä ostajia löydy riittävästi.

Sen sijaan perheasuntojen kohdalla Kivipelto näkee jo merkkejä piristyvästä markkinatilanteesta.

Tämä kaksijakoisuus tarkoittaa, että yksittäisten hintakeskiarvojen katsominen johtaa harhaan.

Sama kaupunki voi samanaikaisesti olla ostajan ja myyjän markkina — riippuen asunnon koosta.

Rakennusluvat ovat pohjamudissa — se tarkoittaa niukkaa tarjontaa lähivuosina

Uusia rakennuslupia haetaan edelleen historiallisen vähän.

Kivipellon mukaan tämä ennakoi, ettei uusien asuntojen tarjonta kasva merkittävästi seuraavan yhdestä kahteen vuoden aikana.

Materiaalikustannukset ovat jatkaneet nousuaan alkuvuonna, ja uusien asuntojen hinnat ovat yhä selvästi vanhoja korkeammalla.

Yksi valonpilkahdus on datakeskusten rakennuslupien lisääntyminen, joka tuo positiivisen signaalin rakennusalan yleiskuvaan — vaikka se ei suoraan vaikuta asuntojen tarjontaan.

Korot nousevat uudelleen — mutta ehkä vain hetkeksi

Asuntolainojen euribor-viitekorot ovat kevään aikana kääntyneet uudelleen nousuun, kun markkinat ennakoivat Euroopan keskuspankin nostavan ohjauskorkojaan.

Danske Bank ennustaa kahta 0,25 prosenttiyksikön nostoa kesä- ja heinäkuussa, mikä veisi talletuskoron 2,5 prosenttiin.

Pankki ennustaa kuitenkin markkinoita maltillisempaa kehitystä ja arvioi EKP:n voivan kääntää korot uudelleen laskuun jo keväällä 2027.

Silloin 12 kuukauden euriborin huippu olisi todennäköisesti jo nähty.

Tilaisuusikkuna avautuu niille, joilla on varaa odottaa

Paradoksaalinen tilanne on seuraava: kotitalouksien velkaantumisaste on laskenut, ja palkansaajien ostovoima vahvistuu tänä ja ensi vuonna.

Monella suomalaisella olisi siis taloudellisia edellytyksiä lähteä asuntokaupoille — mutta luottamus puuttuu.

Kivipellon mukaan käänne voi tulla nopeastikin: piristymisen merkit työmarkkinoilla yhdistettynä koronnostopaineiden väistymiseen toisivat mukanaan myös halukkuuden ostaa.

Silloin ne, jotka uskaltavat liikkua nyt — erityisesti perheasuntojen ja kasvukeskusten markkinoilla — saattavat hyötyä matalasta kilpailusta ennen kuin tilanne kääntyy.

LUE LISÄÄ: Tutkijat löysivät miksi jotkut ihmiset eivät koskaan liho — syy ei ole geeneissä

Ingressi: Asuntojen hinnat laskevat ja alueelliset erot repeävät — yhdessä kaupungissa pudotus on jo yli 10 prosenttia.

Suosittelemme