Ikään kuin ihastuminen olisi vakava tauti- ainakin siihenmalliin sain palautetta kun lokiin päivitin saaneeni pakit siltä herra kiinnostavalta. Mut eihän se ny mikään kuolemantuomio ollu eikä siitä syystä tartte komeroon piiloutua.
Ite nään ihastumisen positiivisena kiinnostuksena toista ihmistä kohtaan, haluna tutustua paremmin- ja juu, vois kokeilla halimistakin jos se tuntuu molemmista mukavalta ;D Itellä kun se pahemmin retkahtaminen/rakastuminen tapahtuu pikkuhiljaa sitä myöten kun toisen oppii tuntemaan. Sen jälkeen voikin jo tehä kipiää jos toinen ilmoittaa heippa ja moikka. Kesäheilaakin joskus kokeillu- varauksella et jos molempia kiinnostaa niin voidaan sit jatkaa syssymmällä sopimuskautta..
Vaikeuttaakohan asiaa ku on noi muksut jo tehtynä- ei o biolookinen kello nakuttamas takaraivos, voipi rauhas kattella ja tutkailla tuntemuksiaan. Tosin on alkanu tuntuun siltä, et oon enempi siskoainesta- kaveriks kyl kelpaa useimmille mut se jokin jää sit puuttumaan. Ja nekin jokka väittää olevansa kiinnostuneita häipyy jonnekin vaivihkaa enemmin tai myöhemmin..
Jos mä sit vaan oon niin tasasen tylsä ettei iske kipinää? Huoh. Taisin sittenkin masentua.