(Kovan)onnen avaimet…

.. on nyt haettu, tarvittavat lisäkappaleet tilattu ja lukotkin oli kotiintullessa vaihdettu, joten lyhyeeksi jäi tämän kömmähdyksen seuraukset.

Mikään muu ei tunnu muuttuneen- kittaan kahvia koneen ääres ja 5 ipanaa tahkoo pleikkaria ja pitää huutokilpailua. Ja yksi vielä hangessa päällään :)Ihanainen asia tämä lumi- lapset viihtyy paremmin ulkona ja saa edes hetkittäin nauttia hiljaisuudesta. Ehdin jopa soittamaan yhden puhelun….

Kumma kuinka toiset antavat puhelinnumeronsa suunnilleen heti kun vastaa ensimmäiseen pikaviestiin- en ite ainakaan osaa vielä sanoa siinä vaiheessa kiinnostaako toinen niin paljoa että tahtoisin äänenkin kuulla. Ja sit toiset ei ymmärrä numeroa laittaa/kysyä tuhannenkaan viestin jälkeen ja itehän en lähe kysymään. Pitäsköhän vihjasta..tyyliin soita mulle hani? Ei nyt sentään. Täytyy vaan kääntää hurmausvaihe päälle ja toivoa että toinen kiinnostuu tarpeeksi.. Voi kauheeta, tuohan kuulostaa siltä et oisin pihkassa! Siitähän selviää pihka-viestin lähetyksellä-jippijai =D Tarkkailkaapa kaverit pihka-viestejänne -se voin olla minä!

Mutta mitäs sen juttukaverin kans tekis johon ei o pihkassa mut tahtos silti jutella? Ny on kaino paranoidi pulas-kysynkö-mitä se musta aattelee-pilaanko kaiken…iiik! Ja väittävät sitten vielä aikuiseks….