Kohta alkaa varmaan ovikello rämistä- noitien aamu on alkamassa. Tosin muutamilla? tamperelaisilla se taitaa olla krapula-aamu ;D
Sinapit kelpas juhlakansalle- siitäkin huolimatta et omaan suuhun ne maistu aivan karmeelta. Tosin wasabiversio ois kuulemma saanu olla aavistuksen väkevämpää.. Kaunein kommentti tais olla ’täähän on yhtä hyvää kuin mummon tekemä’. Ja mummo kuulemma on hyvä kokki 😀
Ite ihastuin uudestaan-grillattuun valkosipuliin.Nams! Ja vaahtokarkkien grillaaminen oli ihan oma nauruntäyteinen hetkensä- sitä se valkoinen aine oli jota niin mainostettiin kaikkien huulille/naamalle/makkaralle levinneen ;D
Kuuluukohan se aikuistumiseen, ettei enää tarvi ryypätä itseään aivan tuiteriin, riittää se muutama olut ja kotiakkin tulee lähdettyä ajoissa? Tosin kiersin kyl kotimatkalla viel paikallisen baarin kautta, kävin laulamassa (rääkymässä) karaokea ja tanssimaankin ehdin. Tosin vain yhden valssin, mut kuka nyt määräänsä enempää yömyöhällä.
Tuntui mukavalta astua hämärään saliin ku pikkumummut teki mulle sohvalle tilaa etten joutunut pahimpien räyhäpappojen viereen istumaan. Hyväksytyksi tuleminen on omanlaisensa positiivinen tunne. Ei mitään maata mullistavaa- mut sellaisista ilon ailahduksista mä pidän 🙂
Olin tok kotona jo ennen puoltayötä- ei enää jaksa riekkua aamutunneille, eikä olutkaan enää maistunut. Lämpimät leivät sen sijaan kyllä..
Onnistunut ilta omalta kohdaltani- tosin olin kuulemma pelottava. Jopa ilman veitsiä.. muovihaarukkakin on waarallinen ;D