Annoin itseni ihastua maailman ihanimpaan tyttöön. Kuvittelin tulevaisuuden myötä ja vastamäet. Hetken elin täyteläisemmin kuin moneen vuoteen. Menin jopa niin syvälle että paljastin tunteeni, nyt on tyhjä olo. Pelkkiä haaveita eikä mitään realismin tajua, olin melkoisen yksin ajatuksineni. Toisaalta ihan hyvä etten riutunut paria kuukautta pitempään yksikseni, ja pystyin lähestymään. Olen tainnut vähän kasvaa suhteessani naisiin. On rankkaa paljastaa jollekin, mitä hänestä ajattelee, sen tehtyään ei voi piiloutua minkään taakse.
