Olen todella onnellinen pitkästä aikaa. Mutta toisaalta taas, mielessä miljoona asiaa jotka varjostavat tätä onnea. Enkä oikein tiedä, haluanko kirjoittaa näitä ajatuksia tähän silmieni eteen herättämään epäilyksiä.
Haluan luottaa ja olla iloinen. Katsoa jo eteenpäin. Haluan tukea elämäni rakkautta vaikeina hetkinä, vaikkakin nämä tilanteet herättävät erilaisia ajatuksia myös minussa itsessäni. Kunpa voisin olla epäitsekkäämpi. Asettua kerrankin hänen asemaansa ja unohtaa oman kärsimättömyyteni. Itsekin aina jaarittelen siitä, kuinka pitäisi ajatella asioita toisen näkökulmasta. Ja nyt olen niin heikko etten pysty siihen itse? Ei tule kuuloonkaan. Aion yrittää kaikkeni, että olisin parempi tuki, apu, turva ja myötätunnon antaja. Koska tässä rakennetaan meidän tulevaa, ihanaa, täydellistä eloa. Siitä on maksettu raskas hinta, arvet vuotaa vielä, ja se aika on kestettävä. Meidän kahden vuoksi.
Nyt saan nauttia niistä pienistä asioista, joita olen kaivannut niin kauan. Saan sanoa, rakas, voitko hakea kaupasta mehua, voidaanko mennä elokuviin yhdessä, saanko vain olla sylissäsi tänään, ikuisesti. Haluan unohtaa katkeruuden ja tehdä hänen olostaan helpomman. Haluan tulla hänen parhaaksi ystäväkseen, tasavertaiseksi kumppanikseen, ihmiseksi johon hän luottaa elämässään eniten. Opeteltavaa on paljon, mutta halu oppia menee kaikkien tunteiden edelle. Haluan tätä enemmän kuin mitään koskaan elämässäni. Olen valmis suuriin uhrauksiin, toivon että pahimmat on jo tehty, pystyn venymään kompromisseihin, kunhan pidän tuloksen silmissäni; yhteisen elämän, suhteen, jota kukaan ulkopuolinen ei voi rikkoa.
Tuntuu kuin olisin rakastunut uudelleen. Ja ehkä niin onkin hyvä. Rakastin toki aiemmin, mutta toisinaan tunsin, etten halua enää rakastaa. Onneksi sydämeni ei antanut koskaan periksi. Nyt rakkaus tuntuu puhtaalta ja oikealta. Enää sitä ei rakenneta toisen kärsimykselle. Vaan vankalle pohjalle, joka ei kaadu pienimmästä myrskystä. Vaikka haluankin uskoa, että ne myrskyt meidän välillä alkavat olla jo taaksejäänyttä elämää. Edessä olevat kyyneleet ovat onnen kyyneleitä.
Jokainen päivä aion kertoa rakkaalleni kuinka onnellinen olen siitä, että me kaksi kohtasimme. En välttämättä sanoilla, mutta kosketuksella, hymyllä, katseella, suudelmalla ja halauksella. Ja minä tiedän, että hän aistii sanani. Ja tuntee ne sydämessään.