Sinun kanssasi olen erilainen kuin kenenkään muun. Saat minussa aikaan voimaa, jonka avulla selviän mistä tahansa. Tunnet minut paremmin kuin kukaan, tiedät jokaisen haavani, kolhuni, mustelmani, sisäiset ja ulkoiset. Sinun kanssa en tarvitse sanoja.
Toissa iltana soitin sinulle koska en pystynyt itkemään yksin. Tiesin, että kun vastaat puhelimeen, itkuni saa tulla, ahdistukseni vähenee. Vastasit iloisena puhelimeen, ja kyyneleet tulivat. Itkin ääneen monta minuuttia, eikä mitään tarvinnut sanoa. Sinä olit siellä ja minä tiesin sen. Lopulta sain puhuttua, kerrottua elämän pahuudesta. Ja kuten niin usein ennenkin, ennen puhelun loppua, oloni oli parempi ja voimakkaampi.
Niin monta rakasta ja hulvatonta muistoa. Ne muistot ovat ehdottomasti rakkaimpiani. Niiden muistelu saa minut tuntemaan, että olen elossa. Että olen tehnyt ja kokenut niin paljon. Useimmat niistä saavat minut nauramaan. Mutta joukossa on myös niitä, jotka saavat silmäni kyyneliin.
Meidän elämämme eivät ole olleet sieltä helpoimmasta päästä. Kummallakin on ollut omat vaikeutensa, suuremmat ja pienemmät. Mutta ainakin omalta kohdaltani voin sanoa, että en olisi tämä ihminen tänään, jos emme olisi tavanneet. Olet hionut minusta suurimpia särmiä kuten vesi hioo rannan kiviä. Ajan myötä ja hiljaa. Olet tehnyt minusta paremman ihmisen omalla hyvyydelläsi. En tiedä miten voisin elää ilman sinua. Tieto siitä, että olet olemassa, vaikkemme aina kiireiltämme ehtisikään näkemään, on lohduttava. Vaikka kovin erilaisia olemmekin, välillä emme voi ymmärtää toisiamme, jotkut tapamme tarttuvat toinen toiseen. Ja välillä olemme kuin vanha aviopari. Minä motkotan saunan ovesta, ja sinä tiedät että nälkäisenä minä kiukuttelen kuin vanhat vaarit.
Rakastan meidän juttuja ja tapoja. Kun me lähdemme yhdessä juhlimaan, kaikki toimenpiteet tapahtuvat kellon tarkkuudella samassa järjestykessä. Toisaalta vanhaksi tulemisessa on puolensa, ajan kuluessa tiedän sinusta kaiken, tutut kaavat ovat rentouttavia, mutta vielä tänäkin päivänä saat minut yllättymään.
Kiitos Kirsi kun olet olemassa. Sitä en voi sinulle kyllin usein sanoa. Muista että olen täällä, välillä niin hankalana, mutta kumminkin. Ja muista, että minun kanssa elokuvan aikana, saa aina nukahtaa kun alkaa väsyttää!