Jep. Ainahan se menee niin, että kun lomilta palaa töihin, niin on hetken hieman maailmaa jäljessä kun selvittelee mitä kaikkea on tapahtunut ja mitä pitäisi tapahtua.
Oli kyllä kiva mennä taas töihin. Pääsi näkemään taas porukkaa sieltä ja vaihtamaan kuulumisia. Ja muutenkin, oli sellanen jees-päivä.
Tosin kun olin hetken ehtinyt töissä olla, niin taas tuli tietoa uusista sairaslomista. No, suurimmilta osin ne on paikattu, mutta saapi nähdä miten sitä saa pidettyä noita tasoitusvapaita. Toiveissa olis nyt, että sais ainakin yhden vuoron vielä ”myytyä”, ettei ite tarvis tehdä. Pääsis lähtemään jonnekin mihin olisin kovasti menossa, jos en töihin joudu.
Sain kaikki hommatkin valmiiksi ajoissa, ja oli hyvä fiilis, kun oli suht rento päivä ja pääsi vielä normaalia aikaisemmin kotiin. Vaan kyllä tuli taas liikennekulttuuria todistettua kotimatkalla – jos en olisi koskaan joutunut autolla Raumalle tai Haminaan, olisin väittänyt että Suomen pahimmat urpåt mahtuu kaikki Stadin ja Porvoon väliin. Mutta mitäpä tuota kiroamaan, nythän oon kotona.
Huomenna olis läksiäiset työkaverille. Lähtee päälliköksi saman firman toiseen paikkaan. Ihan oikeaan osoitteeseen kyllä ylennys menee, mutta tottakai sitä on vähän down kun hyvä ja osaava tyyppi lähtee. Eipä sillä, ainahan ihmiset on tällä alalla liikkuneet, ja tulevat liikkumaankin, ja aina tulee uusia hyviä tyyppejä. Eikä se nyt maailmanloppu ole, joutuu kaikki 3 korttelia kulkemaan jos lähtee moikkaamaan. (Mitä nyt varmasti tullaan tekemäänkin).
Väsyttää, palelee ja on vähän voimaton olo. Tänään paukahti sitten toi ”terve” olkapää, ja nyt ei tahdo sitten käsi liikkua kunnolla. Mä ne yleensä kovin helpolla tuu kipeäksi, mutta tää ei nyt taho oikein hellittää tää olo. No, huomenna päivä on uus, josko vaikka olis parempi bössis.