Katselin entisen avopuolisoni kuvia ja mietin… Mietin elämää. Miks elämän pitää ollakaan joskus niin vaikeeta. Juuri kun luulee että elämä hymyilee ja rakas on lähellä. Tajuaa että mikään ei ookaan niin ja se kaikki on vaan unta ja toivetta vaa… Miks joitain pitää repiä ja raastaa enemmän kuin toisia.
Miks elämän pitää olla niin helvetin vaikeeta.
”Kipu kuolee huutamalla, alastomana lattialla. Miten kauan sitä kestää, sitä ei voi tietää. Kehen sattuu ja kuinka paljon, siitä kysymys elämässä kai on…”
Vaikka kuinka koittaa huutaa ei se auta… ELÄMÄ ON PERSEESTÄ!!
Saa mieskin itkeä ja näyttää tunteensa…